Lue oiken vaalikyselyjen tuloksia. Jos seuraat ennen kuntavaaleja puolueiden kannatusarvioita, lue useampia tutkimuksia. Kun kampanjointi jatkuu viime metreille, osa äänestäjistä päättää vasta kopissa.

Viime eduskuntavaaleissa puolueiden kannatusarvioiden luotettavuutta kritisoitiin poikkeuksellisen paljon. Ylen vaalien alla julkaisemat Taloustutkimuksen mittaukset osoittivat kokoomukselle kannatusta, joka oli 1,9 prosenttiyksikköä huonompi kuin vaaleissa toteutuva. Sen sijaan kilpailijan, TNS Gallupin, hieman aiemmin mittaama kannatus osui lähemmäs vaalitulosta.

Vielä kuukausi ennen vaaleja Taloustutkimus oli saanut kokoomukselle korkeamman lukeman, joten viimeisen mittauksen jälkeen näytti siltä kuin puolueen loppukiri olisi täydellisesti epäonnistunut. Mistä oli kyse?

Ensinnäkin vaihtelu mahtui virhemarginaaliin. Äänestäjiä edustaa vain parintuhannen kansalaisen otos, joten siihen voi osua jonkin puolueen kannattajia joskus enemmän, joskus vähemmän. Jos puolueen A kannatusarvio on 20 prosenttia ja virhemarginaali yksi prosenttiyksikkö suuntaan tai toiseen, todellinen kannatus osuu 19-21 prosentin välille 95 prosentin todennäköisyydellä.

Otossattuman piikkiin pantava mittaus ei kuitenkaan ollut se, joka tehtiin vaaliviikolla, vaan sitä edellinen, jossa kokoomus pärjäsi hyvin. Taloustutkimus nimittäin arvioi kokoomuksen kannatusta systemaattisesti alakanttiin jo koko vuoden 2006, TNS Gallup ei. Miksi?

Politiikan tutkija, tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen analysoi asiaa kirjassaan Mielipidetutkimukset ja yhteiskunta (Tampere University Press 2006).

Systemaattinen aliarvio johtui vanhasta vertailukohdasta

Selitys löytyy Suhosen mukaan korjaustavoista, joilla tutkimuslaitokset vähentävät aineiston vinoutumia.

Esimerkiksi osa vasemmistoliiton kannattajista ei ehkä kommunistisen liikkeen perinteiden mukaan halua kertoa puoluekantaansa haastattelijalle. Myös ruotsinkielinen vähemmistö, joka voittopuolisesti äänestää Rkp:tä, jää otoksissa usein aliedustetuksi.

Helpoin tapa selvittää tällaisen ali- tai yliedustuksen suuruus on kysyä, mitä puoluetta haastateltava äänesti edellisissä vaaleissa, ja verrata tätä vaalien todelliseen tulokseen. Jos haastateltavista vaikkapa 10 prosenttia kertoo äänestäneensä puoluetta A, vaikka puolueen A vaalitulos oli 15 prosenttia, puolue saa korjauskertoimen 1,5.

Kaikki eivät kuitenkaan muista, mitä puoluetta edellisissä vaaleissa äänestivät. Taloustutkimuksen ja TNS Gallupin erot syntyivät Suhosen mukaan siitä, että TNS Gallupin vertailukohtana olivat edelliset kunnallisvaalit, jotka olivat tuoreemmassa muistissa kuin Taloustutkimuksen käyttämät neljän vuoden takaiset eduskuntavaalit.

Moni kokoomusta vuoden 2007 eduskuntavaalien alla kannattanut muisteli siirtyneensä puolueen taakse jo edellisissä eduskuntavaaleissa, vaikka olikin tehnyt sen vasta kunnallisvaaleissa. Siksi kokoomus sai Taloustutkimukselta aliarvioivan korjauskertoimen.

Korjauskertoimet aliarvioivat erityisesti kannatustaan kasvattavia puolueita.

Tutkimuslaitokset mittaavat joskus myös haastateltavien ilmoittamaa varmuutta puoluekannastaan ja äänestämään lähtemisestä. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vielä käytetty kannatusarvion korjaamiseen. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen mukaan suunnitelmia kyllä on.

Kannatusarvioita kannattaa lukea kriittisesti

Kolme suurinta puoluetta lähtivät syyskuussa tasoissa kuntavaaleihin. Uusia arvioita saatetaan julkaista vielä aivan vaalien alla. Miten niitä pitäisi tulkita?

* Älä innostu yhdestä tutkimuksesta. Vasta, jos muutos näkyy parin mittauksen ajan molemmilla tutkimuslaitoksilla samansuuntaisena, puolueen kannatuksessa ilmeisesti tapahtuu jotakin todellista.

* Arvio voi vaikuttaa äänestäjiin. Kannatusarvion suosikin tai nousijan "voittajan vankkureihin" lähtemistä kutsutaan bandwagon-ilmiöksi. Tutkija Sami Borgin mukaan se sai ehkä jopa joka viidennen äänestäjän vaihtamaan ehdokastaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Hieman harvinaisempi on tappiolla olevan tueksi siirtyminen, underdog-ilmiö.

* Osa päättää vasta äänestyskopissa. Nykyään kampanjoidaan loppuun asti, ja mieli voi muuttua viime hetkellä. Tutkimuslaitokset korostavatkin, että kannatusmittaus kertoo vain mittausajankohdan tilanteen eikä ole vaaliennuste.

* Uskollisimmat rämpivät uurnille räntäsateessakin. Myös varsinaisen vaalipäivän sää voi vaikuttaa vaalitulokseen. Jos sade ei innosta lähtemään äänestyspaikalle, häviävät yleensä ne puolueet, joiden kannattajat eivät ole kaikkein uskollisimpia ja joiden äänestäjät eivät koe äänestämistä moraaliseksi velvollisuudeksi.

Marko Hamilo on Tiede-lehden toimittaja.

Lähteenä myös Pertti Suhonen, Mitä vikaa puolueiden kannatusmittauksissa, Aamulehti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

 

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.