Lue oiken vaalikyselyjen tuloksia. Jos seuraat ennen kuntavaaleja puolueiden kannatusarvioita, lue useampia tutkimuksia. Kun kampanjointi jatkuu viime metreille, osa äänestäjistä päättää vasta kopissa.

Viime eduskuntavaaleissa puolueiden kannatusarvioiden luotettavuutta kritisoitiin poikkeuksellisen paljon. Ylen vaalien alla julkaisemat Taloustutkimuksen mittaukset osoittivat kokoomukselle kannatusta, joka oli 1,9 prosenttiyksikköä huonompi kuin vaaleissa toteutuva. Sen sijaan kilpailijan, TNS Gallupin, hieman aiemmin mittaama kannatus osui lähemmäs vaalitulosta.

Vielä kuukausi ennen vaaleja Taloustutkimus oli saanut kokoomukselle korkeamman lukeman, joten viimeisen mittauksen jälkeen näytti siltä kuin puolueen loppukiri olisi täydellisesti epäonnistunut. Mistä oli kyse?

Ensinnäkin vaihtelu mahtui virhemarginaaliin. Äänestäjiä edustaa vain parintuhannen kansalaisen otos, joten siihen voi osua jonkin puolueen kannattajia joskus enemmän, joskus vähemmän. Jos puolueen A kannatusarvio on 20 prosenttia ja virhemarginaali yksi prosenttiyksikkö suuntaan tai toiseen, todellinen kannatus osuu 19-21 prosentin välille 95 prosentin todennäköisyydellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Otossattuman piikkiin pantava mittaus ei kuitenkaan ollut se, joka tehtiin vaaliviikolla, vaan sitä edellinen, jossa kokoomus pärjäsi hyvin. Taloustutkimus nimittäin arvioi kokoomuksen kannatusta systemaattisesti alakanttiin jo koko vuoden 2006, TNS Gallup ei. Miksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Politiikan tutkija, tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen analysoi asiaa kirjassaan Mielipidetutkimukset ja yhteiskunta (Tampere University Press 2006).

Systemaattinen aliarvio johtui vanhasta vertailukohdasta

Selitys löytyy Suhosen mukaan korjaustavoista, joilla tutkimuslaitokset vähentävät aineiston vinoutumia.

Esimerkiksi osa vasemmistoliiton kannattajista ei ehkä kommunistisen liikkeen perinteiden mukaan halua kertoa puoluekantaansa haastattelijalle. Myös ruotsinkielinen vähemmistö, joka voittopuolisesti äänestää Rkp:tä, jää otoksissa usein aliedustetuksi.

Helpoin tapa selvittää tällaisen ali- tai yliedustuksen suuruus on kysyä, mitä puoluetta haastateltava äänesti edellisissä vaaleissa, ja verrata tätä vaalien todelliseen tulokseen. Jos haastateltavista vaikkapa 10 prosenttia kertoo äänestäneensä puoluetta A, vaikka puolueen A vaalitulos oli 15 prosenttia, puolue saa korjauskertoimen 1,5.

Kaikki eivät kuitenkaan muista, mitä puoluetta edellisissä vaaleissa äänestivät. Taloustutkimuksen ja TNS Gallupin erot syntyivät Suhosen mukaan siitä, että TNS Gallupin vertailukohtana olivat edelliset kunnallisvaalit, jotka olivat tuoreemmassa muistissa kuin Taloustutkimuksen käyttämät neljän vuoden takaiset eduskuntavaalit.

Moni kokoomusta vuoden 2007 eduskuntavaalien alla kannattanut muisteli siirtyneensä puolueen taakse jo edellisissä eduskuntavaaleissa, vaikka olikin tehnyt sen vasta kunnallisvaaleissa. Siksi kokoomus sai Taloustutkimukselta aliarvioivan korjauskertoimen.

Korjauskertoimet aliarvioivat erityisesti kannatustaan kasvattavia puolueita.

Tutkimuslaitokset mittaavat joskus myös haastateltavien ilmoittamaa varmuutta puoluekannastaan ja äänestämään lähtemisestä. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vielä käytetty kannatusarvion korjaamiseen. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen mukaan suunnitelmia kyllä on.

Kannatusarvioita kannattaa lukea kriittisesti

Kolme suurinta puoluetta lähtivät syyskuussa tasoissa kuntavaaleihin. Uusia arvioita saatetaan julkaista vielä aivan vaalien alla. Miten niitä pitäisi tulkita?

* Älä innostu yhdestä tutkimuksesta. Vasta, jos muutos näkyy parin mittauksen ajan molemmilla tutkimuslaitoksilla samansuuntaisena, puolueen kannatuksessa ilmeisesti tapahtuu jotakin todellista.

* Arvio voi vaikuttaa äänestäjiin. Kannatusarvion suosikin tai nousijan "voittajan vankkureihin" lähtemistä kutsutaan bandwagon-ilmiöksi. Tutkija Sami Borgin mukaan se sai ehkä jopa joka viidennen äänestäjän vaihtamaan ehdokastaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Hieman harvinaisempi on tappiolla olevan tueksi siirtyminen, underdog-ilmiö.

* Osa päättää vasta äänestyskopissa. Nykyään kampanjoidaan loppuun asti, ja mieli voi muuttua viime hetkellä. Tutkimuslaitokset korostavatkin, että kannatusmittaus kertoo vain mittausajankohdan tilanteen eikä ole vaaliennuste.

* Uskollisimmat rämpivät uurnille räntäsateessakin. Myös varsinaisen vaalipäivän sää voi vaikuttaa vaalitulokseen. Jos sade ei innosta lähtemään äänestyspaikalle, häviävät yleensä ne puolueet, joiden kannattajat eivät ole kaikkein uskollisimpia ja joiden äänestäjät eivät koe äänestämistä moraaliseksi velvollisuudeksi.

Marko Hamilo on Tiede-lehden toimittaja.

Lähteenä myös Pertti Suhonen, Mitä vikaa puolueiden kannatusmittauksissa, Aamulehti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla