Lue oiken vaalikyselyjen tuloksia. Jos seuraat ennen kuntavaaleja puolueiden kannatusarvioita, lue useampia tutkimuksia. Kun kampanjointi jatkuu viime metreille, osa äänestäjistä päättää vasta kopissa.

Viime eduskuntavaaleissa puolueiden kannatusarvioiden luotettavuutta kritisoitiin poikkeuksellisen paljon. Ylen vaalien alla julkaisemat Taloustutkimuksen mittaukset osoittivat kokoomukselle kannatusta, joka oli 1,9 prosenttiyksikköä huonompi kuin vaaleissa toteutuva. Sen sijaan kilpailijan, TNS Gallupin, hieman aiemmin mittaama kannatus osui lähemmäs vaalitulosta.

Vielä kuukausi ennen vaaleja Taloustutkimus oli saanut kokoomukselle korkeamman lukeman, joten viimeisen mittauksen jälkeen näytti siltä kuin puolueen loppukiri olisi täydellisesti epäonnistunut. Mistä oli kyse?

Ensinnäkin vaihtelu mahtui virhemarginaaliin. Äänestäjiä edustaa vain parintuhannen kansalaisen otos, joten siihen voi osua jonkin puolueen kannattajia joskus enemmän, joskus vähemmän. Jos puolueen A kannatusarvio on 20 prosenttia ja virhemarginaali yksi prosenttiyksikkö suuntaan tai toiseen, todellinen kannatus osuu 19-21 prosentin välille 95 prosentin todennäköisyydellä.

Otossattuman piikkiin pantava mittaus ei kuitenkaan ollut se, joka tehtiin vaaliviikolla, vaan sitä edellinen, jossa kokoomus pärjäsi hyvin. Taloustutkimus nimittäin arvioi kokoomuksen kannatusta systemaattisesti alakanttiin jo koko vuoden 2006, TNS Gallup ei. Miksi?

Politiikan tutkija, tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen analysoi asiaa kirjassaan Mielipidetutkimukset ja yhteiskunta (Tampere University Press 2006).

Systemaattinen aliarvio johtui vanhasta vertailukohdasta

Selitys löytyy Suhosen mukaan korjaustavoista, joilla tutkimuslaitokset vähentävät aineiston vinoutumia.

Esimerkiksi osa vasemmistoliiton kannattajista ei ehkä kommunistisen liikkeen perinteiden mukaan halua kertoa puoluekantaansa haastattelijalle. Myös ruotsinkielinen vähemmistö, joka voittopuolisesti äänestää Rkp:tä, jää otoksissa usein aliedustetuksi.

Helpoin tapa selvittää tällaisen ali- tai yliedustuksen suuruus on kysyä, mitä puoluetta haastateltava äänesti edellisissä vaaleissa, ja verrata tätä vaalien todelliseen tulokseen. Jos haastateltavista vaikkapa 10 prosenttia kertoo äänestäneensä puoluetta A, vaikka puolueen A vaalitulos oli 15 prosenttia, puolue saa korjauskertoimen 1,5.

Kaikki eivät kuitenkaan muista, mitä puoluetta edellisissä vaaleissa äänestivät. Taloustutkimuksen ja TNS Gallupin erot syntyivät Suhosen mukaan siitä, että TNS Gallupin vertailukohtana olivat edelliset kunnallisvaalit, jotka olivat tuoreemmassa muistissa kuin Taloustutkimuksen käyttämät neljän vuoden takaiset eduskuntavaalit.

Moni kokoomusta vuoden 2007 eduskuntavaalien alla kannattanut muisteli siirtyneensä puolueen taakse jo edellisissä eduskuntavaaleissa, vaikka olikin tehnyt sen vasta kunnallisvaaleissa. Siksi kokoomus sai Taloustutkimukselta aliarvioivan korjauskertoimen.

Korjauskertoimet aliarvioivat erityisesti kannatustaan kasvattavia puolueita.

Tutkimuslaitokset mittaavat joskus myös haastateltavien ilmoittamaa varmuutta puoluekannastaan ja äänestämään lähtemisestä. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vielä käytetty kannatusarvion korjaamiseen. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen mukaan suunnitelmia kyllä on.

Kannatusarvioita kannattaa lukea kriittisesti

Kolme suurinta puoluetta lähtivät syyskuussa tasoissa kuntavaaleihin. Uusia arvioita saatetaan julkaista vielä aivan vaalien alla. Miten niitä pitäisi tulkita?

* Älä innostu yhdestä tutkimuksesta. Vasta, jos muutos näkyy parin mittauksen ajan molemmilla tutkimuslaitoksilla samansuuntaisena, puolueen kannatuksessa ilmeisesti tapahtuu jotakin todellista.

* Arvio voi vaikuttaa äänestäjiin. Kannatusarvion suosikin tai nousijan "voittajan vankkureihin" lähtemistä kutsutaan bandwagon-ilmiöksi. Tutkija Sami Borgin mukaan se sai ehkä jopa joka viidennen äänestäjän vaihtamaan ehdokastaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Hieman harvinaisempi on tappiolla olevan tueksi siirtyminen, underdog-ilmiö.

* Osa päättää vasta äänestyskopissa. Nykyään kampanjoidaan loppuun asti, ja mieli voi muuttua viime hetkellä. Tutkimuslaitokset korostavatkin, että kannatusmittaus kertoo vain mittausajankohdan tilanteen eikä ole vaaliennuste.

* Uskollisimmat rämpivät uurnille räntäsateessakin. Myös varsinaisen vaalipäivän sää voi vaikuttaa vaalitulokseen. Jos sade ei innosta lähtemään äänestyspaikalle, häviävät yleensä ne puolueet, joiden kannattajat eivät ole kaikkein uskollisimpia ja joiden äänestäjät eivät koe äänestämistä moraaliseksi velvollisuudeksi.

Marko Hamilo on Tiede-lehden toimittaja.

Lähteenä myös Pertti Suhonen, Mitä vikaa puolueiden kannatusmittauksissa, Aamulehti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

 

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti