Planeetat povasivat säitä. Kuva: Getty Images
Planeetat povasivat säitä. Kuva: Getty Images

Astrologia oli arvostettua tiedettä, joka ennakoi ja ennusti tulevia.

Muinaisruotsalaisella lainasanalla merkki on jo vanhimmassa suomalaisessa kirjallisuudessa ollut monia merkityksiä. On puhuttu ristin merkistä ja Kainin merkistä. Kaste oli Jumalan kanssa tehdyn liiton merkki ja sormus avioliiton merkki. Myös ihmeitä, ihmetekoja, ennusmerkkejä, sinettejä ja muita tunnuksia nimitettiin ytimekkäästi merkeiksi.

Erityisen tärkeässä roolissa Agricolan aikana olivat taivaan merkit. Astrologia oli arvostettua tiedettä, ja taivaankappaleiden perusteella pyrittiin aivan tosimielessä selittämään onnettomuuksia ja muita tapahtumia, ennakoimaan tulevia ja ennustamaan ihmiskohtaloita.

Agricolan ensimmäinen suurteos oli vuonna 1544 ilmestynyt Rucouskiria. Sen alussa oli kalenteriosasto, jossa oli lueteltu kuukaudet, päivät ja nimikkopyhimykset. Lisäksi oli ajankohtaista tietoa terveydenhoidosta. Muutamien päivien kohdalle oli merkitty tähti. Se oli pahan päivän merkki. Sellaisena päivänä ei kannattanut ryhtyä mihinkään tärkeään työhön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Latinan mallin mukaan myös tähtiä ja tähdistöjä kutsuttiin merkeiksi. Agricolan Rucouskiriassa on ennustustaulukoita, joissa keskeisessä roolissa ovat eläinradan merkit. Ne ovat Agricolalla oinas, härkä, kaksoiset, krapu, jalopeura, neitsy, vaaka, skorpio, ampuja, kauris, vesimies ja kala. Ampuja on myöhemmin muuttunut jousimieheksi, mutta muuten nimitykset ovat pieniä muotoeroja lukuun ottamatta samoja kuin nykyäänkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Krapu-sanaa Agricola on toisaalla käyttänyt merkitsemässä syöpää. Antiikin lääkärin Galenoksen mukaan ihon alla oleva kasvain ja siitä lähtevät verisuonet muistuttivat rapua, ja siksi rapua merkitsevä sana, latinaksi cancer, on monissa kielissä otettu käyttöön pahanlaatuisen kasvaimen nimityksenä.

Kun suomenkielistä almanakkaa alettiin julkaista säännöllisesti vuodesta 1705 alkaen, siinä nimitettiin taivaan merkeiksi sekä eläinradan merkkejä että taivaankappaleiden symboleja. Koska tilaa oli niukasti, oli käytettävä kuvasymboleja. Merkit kiinnostivat vanhaa kansaa kovasti, sillä niiden avulla ennustettiin säitä. Esimerkiksi Jupiterin merkki lupasi koleita ilmoja.

Oudoille merkeille annettiin nimiä niiden muodon perusteella. Mars eli ”pillitähti” povasi tuulta ja sadetta. Saturnukseen viittaava ”karmastuoli” eli karmillisen tuolin näköinen merkki ennusti sadetta tai äkillistä hallaa. Merkuriusta edustava uhkaavan näköinen ”tuurupää” oli varma myrskyn merkki.

Kaisa Häkkinen onsuomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla