Kierros Maan ympäri kesti vain 109 minuuttia mutta oli uskalias yritys. Vostok-alusta oli testattu vasta viidellä miehittämättömällä lennolla. Kuva: <span class="photographer">Esa</span>
Kierros Maan ympäri kesti vain 109 minuuttia mutta oli uskalias yritys. Vostok-alusta oli testattu vasta viidellä miehittämättömällä lennolla. Kuva: Esa

Ensimmäinen miehitetty avauuslento osoitti, että ihminen voi käydä avaruudessa ja tulla terveenä takaisin.

Baikonurin avaruuskeskus Kazakstanissa 12. huhtikuuta 1961. Neuvostoliittolainen 27-vuotias koelentäjä Juri Gagarin huiskuttaa saattajilleen ja kömpii sitten pallon muotoiseen Vostok-avaruusalukseen, joka on kiinnitetty mannertenvälisestä ohjuksesta muunnetun kantoraketin kärkeen.

Sää on vielä aamuisen kirpeä ja kirkas. Talven lumet ovat jo sulaneet, ja arolle on noussut viljalti kukkia. Miljoonat neuvostotyöläiset ovat aloittamassa päivän askareita, kun lieskat iskevät moottoreista ja raketti alkaa hiljalleen kohota lähtöalustaltaan. Gagarin on lähtenyt ihmiskunnan historian ensimmäiselle avaruuslennolle.

Maapallo ja painottomuus elämyksiä

 Emme tienneet, kestääkö lentäjä lähdön rajun kiihdytyksen, kiertoradan painottomuuden ja paluussa syntyvän tulisen kuumuuden. Ensimmäinen avaruuslento oli näiltä osin loppujen lopuksi melkein arkipäiväinen matka, johon toki liittyi ennen kokemattomia elämyksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Näen omin silmin, että Maa on pallo, Gagarin riemuitsi antaessaan radiolla tilannetiedotuksen maa-asemalle. – Aurinko näyttää täällä kymmeniä kertoja kirkkaammalta kuin Maasta katsoen. Tähdet näkyvät vakaina valopisteinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös painottomuus kiehtoi Gagarinia:

– Kädet ja jalat eivät paina mitään. Irtaimet esineet leijailevat hytissä. En enää ole istuimellani vaan kellun keskellä alusta. Vaikka käteni on painoton, sanat tulevat paperille yhtä selvinä kuin maassakin. Minun on pidettävä lehtiöstä lujasti kiinni, koska muuten se ajelehtisi omille teilleen.

Loppumatka leijailtiin laskuvarjolla

Etukäteen ei voitu tietää, miten lennon rasitukset vaikuttavat lentäjään. Muutamat lääkärit jopa arvelivat, että Gagarin saattaisi menettää tajuntansa. Siksi Vostok oli suunniteltu siten, että se voitiin ohjata laskeutumaan automaattisesti, kun se oli tehnyt kierroksen maapallon ympäri.

– Vostok aloitti jarrutuksen, ja jonkin ajan kuluttua se tuli ilmakehään, Gagarin kertoi myöhemmin. – Aluksen ulkokuori kuumeni hetkessä. Näin pienistä ikkunoista, miten punaisina hehkuvat liekit ympäröivät aluksen. Se oli kohti maata syöksyvä tulipallo.

Vostok oli niin painava, ettei se voinut laskeutua pehmeästi maanpinnalle. Siksi Gagarin lennätettiin heittoistuimella ulos aluksesta seitsemän kilometrin korkeudessa ja palautettiin Maahan laskuvarjolla. Laskeutumispaikka oli lähellä Smelovkan kylää. Ensimmäisen avaruuslentäjän paluuta todisti muutama ällistynyt maanviljelijä.

Kyräilystä yhteistyöhön

Gagarinin lento oli Neuvostoliiton riemuvoitto. Suurvaltojen välit olivat tuohon aikaan niin kireät, että tilannetta kutsuttiin kylmäksi sodaksi.

Neuvostoliitossa ja monessa muussakin maassa oli uskottu, että Yhdysvallat oli teknisesti ylivertainen valtio, mutta ensimmäinen miehitetty avaruuslento näytti horjuttavan tätä johtoasemaa. Yhdysvallat tunsi itsensä nöyryytetyksi, sillä sen oma avaruusohjelma oli kokenut takaiskuja ja suunnitellusta aikataulusta oli jääty jälkeen.

Ihmiskunnan ensimmäistä avaruuslentäjää juhlittiin sankarina. Gagarin teki lukuisia matkoja eri puolille maailmaa, ja hänestä tuli Neuvostoliiton ensimmäinen julkkis. Huhujen mukaan hän alkoi valmistautua kuulentoon, mutta loppujen lopuksi tämä ensimmäinen lento avaruuteen jäi hänen ainoakseen. Vuonna 1968 Gagarin sai surmansa lentokoneen maahansyöksyssä.

Gagarinin lento sai Yhdysvallat julistamaan, että amerikkalaiset avaruuslentäjät laskeutuvat Kuun pinnalle 1960-luvun loppuun mennessä. Tästä alkoi kilpajuoksu Kuuhun, ja Yhdysvallat sen lopulta voitti heinäkuussa 1969.

Ensimmäisestä avaruuslennosta on nyt kulunut 60 vuotta. Maailma on noista ajoista muuttunut paljon. Miehitetyissä lennoissa ei enää ole Venäjän ja Yhdysvaltain välistä kilpailua, sillä nyt nämä entiset kiistakumppanit tekevät yhteistyötä avaruudessa. Maata kiertävällä Kansainvälisellä avaruusasemalla on pysyvästi sekä venäläisiä että yhdysvaltalaisia lentäjiä.

Jon Trux on uutis- ja kuvatoimisto Science Photo Libraryssa työskentelevä tiedetoimittaja.

Venäläinen RT-televisiokanava on tuottanut väriversion Gagarinin puheesta, jonka hän piti lentonsa ensimmäisenä vuosipäivänä 1962. Katso video täältä.

 

Gagarin lensi pienellä kapselilla

Vostok-aluksella oli kokoa vain 4,4 x 2,4 metriä.

Ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon koulutukseen valittiin huippukuntoisia ilmavoimien koelentäjiä. 20 valioyksilöä aloitti harjoittelun maaliskuussa 1960. Vuoden päästä Juri Gagarin valittiin ”kohtaamaan luonto kasvoista kasvoihin”. Varamiehenä toimi Herman Titov.  

Lennon tarkoitus ja kesto

Kiertää maapallo kerran ja pitää Gagarin hengissä. Lähdöstä paluuseen kului 109 minuuttia, josta kierros Maan ympäri vei 89 minuuttia.

Alus

Kaksiosainen Vostok 1. Teknisen laiteosan paino 4 725 kg, josta ajoainetta 275 kg. Pituus 4,4 m, maksimihalkaisija 2,4 m. Koneiden työntö ajoainekiloa kohti 0,06 kN.  Varusteina radio, tv-lähetin ja  heittoistuin.

Lähtö

Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista, josta lähtevät myös nykyiset Sojuz-lennot . Vostok 1 laukaistiin ohjuksesta muunnetun kantoraketin kärjessä. Yläilmakehään saavuttua alus erkani kantoraketista.

Rata ja vauhti

Korkeimmillaan 327 km,matalimmillaan 181 km Maasta. Vauhtia 27 400 km/h.

Puku

Räätälöity Gagarinille hävittäjälentäjän puvusta. Oli kömpelö ja raskas, muun muassa kypärä kuului kiinteästi pukuun.

Tehtävät lennolla

Gagarin istui tuolissaan tai leijui matkustamossa. Alus pidettiin kauko-ohjauksessa, koska ihmisen ei uskottu pysyvän painottomuudessa toimintakykyisenä, kenties ei edes tajuissaan.

Eväät

Tutkijat halusivat tietää, miten syöminen ja juominen onnistuisi. Gagarin osoitti sen luontuvan. Lähteet eivät kerro, mitä Gagarin söi, mutta juoma oli vettä.

Paluu Maahan

Jarrutusraketit käynnistyivät Afrikan yllä, ja pian laite- ja matkustamomoduli irtosivat toisistaan. Matkustamo syöksyi 30 000 kilometrin tuntinopeudella kohti Maata. Ilmakehä kuumensi aluksen tulenhehkuiseksi. Seitsemän kilometrin korkeudessa heittoistuin paiskasi Gagarinin ulos. Gagarin leijui laskuvarjolla neljään kilometriin, irrottautui istuimesta ja jatkoi päävarjon varassa maahan. Matkustamo leijaili perässä omia aikojaan omalla laskuvarjolla.

Hätätilanteessa

Gagarin olisi kyennyt ohjaamaan Vostokin alas käsipelillä. Aluksen asentoa pystyi hallitsemaan optisella Vzor-periskoopilla ja laskeutumisen ajoittamaan mekaanisella maapallolla, josta näki aluksen sijainnin. Elleivät jarrutusraketit olisi käynnistyneet suunnitellusti, ilmakehän kitka olisi pakottanut aluksen alas 10 päivän kuluessa. Äärimmäisessä hädässä katapultti-istuimen raketit olisivat heittäneet Gagarinin ulos pelastusluukusta.

Teksti: Leena Tähtinen, tähtitieteilijä ja tiedetoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä

3/2001. Päivitetty 12.4.2021.

Sisältö jatkuu mainoksen alla