Putoaako boulderoija pädille vai käyttääkö hän sitä lukemiseen? Kuva: Shutterstock
Putoaako boulderoija pädille vai käyttääkö hän sitä lukemiseen? Kuva: Shutterstock

Siitä todistavat hiiri, emoji ja tiimi.

Suomen kieleen tulee koko ajan uusia sanoja. Perustapauksessa ne muodostetaan kielen entisistä aineksista. Esimerkiksi avaruusasema ja tietokone ovat yhdyssanoja, joiden osat ovat olleet käytössä jo kauan ennen modernin teknologian aikaa.

Halpuuttaminen todistaa, kuinka näppärästi suomessa voi kasata johtimia sanavartalon perään. Vanhalle sanalle voidaan antaa uusi merkitys myös muotoon kajoamatta. Tästä kertovat esimerkiksi tietotekniikan sanastoon omaksutut ajuri, hiiri ja sovellus.

Kaikki sanaehdokkaat eivät saa yleistä kannatusta, kuten pikaviestin nimitykseksi tarjottu huudelma ja tablettia koskeneen nimikilpailun voittanut sormitietokone. Jos virallinen nimitys on pitkä ja muodollisen oloinen, käy usein niin, että kohde saa lyhyemmän ja arkisemman kutsumanimen. Tällaisia pareja ovat matkapuhelin ja kännykkä sekä kannettava tietokone ja läppäri.

Yksinkertainen vaihtoehto on lainata uusi sana jostakin muusta kielestä. Esimerkiksi japanista saadut emoji, judo, karaoke, karate, kimono, manga, ninja, samurai, sushi ja tsunami luontuvat äänneasultaan kohtuullisen hyvin suomeen.

Englanti taas on niin tuttu kieli, että siitä lainataan ahkerasti äännerakenteen eroista huolimatta. Monissa tapauksissa, kuten design, hobby, playback ja striptease, äänne- ja kirjoitusasun suhde on lähtökielen mukainen. Täysin kotiutuneissa lainoissa kirjoitusasu mukailee englannin ääntämistä, ei oikeinkirjoitusta: spiikkeri, teippi, tiimi.

Suomen kielen historiassa on ollut kausia, jolloin lainoja on kategorisesti vastustettu. Nykyään niihin suhtaudutaan myönteisemmin. Lainaaminen tuntuu kätevältä etenkin silloin, kun puhutaan ajankohtaisista kansainvälisistä ilmiöistä, kuten Brexit, ebola tai zikavirus.

Maailma muuttuu koko ajan, ja jokaisen suomalaisen sisäisessä sanavarastossa käydään jatkuvaa kamppailua siitä, mistä tulee minkäkin asian ensisijainen nimi.

Onko pädi Applen valmistama taulutietokone, sähkökirjan lukulaite vai boulderoijan pudotusta pehmentävä patja? Käyttääkö pyörillä varustetun sähkölaudan päällä huristava leijulautaa, huuveria, hoverboardia, smartboardia vai tasapainoskootteria? Vai käykö niin, että koko rakkine unohtuu historian hämäriin ennen kuin sen nimestä päästään yksimielisyyteen?

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa. Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2016

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.