Sota söi miehiä. Lisää värvättiin tavallisten talonpoikien joukosta. Maalaus: Gustaf Cederström/Wikimedia Commons
Sota söi miehiä. Lisää värvättiin tavallisten talonpoikien joukosta. Maalaus: Gustaf Cederström/Wikimedia Commons

Suuri Pohjan sota autioitti ison osan Suomea ja synnytti pakolaiskriisin.

Tehdään ajatusleikki. Jos voisit matkustaa aikakoneessa Suomen historiaan, mikä olisi se ajanjakso, minne et suin surminkaan menisi? Nälkävuodet 1866–1868? Sisällissota 1918? Talvi- ja jatkosota 1939-1945?

Kaikki edellä mainitut koettelivat kansaa, mutta suuri Pohjan sota 1700–1721 vielä enemmän. Sen viimeiset kahdeksan vuotta tunnetaan meillä paremmin isonavihana.

Sota ja sitä seurannut Venäjän miehitys olivat raaka ja tuhoisa yhdistelmä moniin muihin murhenäytelmiin verrattuna.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Historiankirjojen mukaan 40 000 suomalaista sotilasta kuoli. Siviilejä surmattiin yli 10 000. Valtaisasti, etenkin kun miettii, että Suomessa oli tuolloin alle puoli miljoonaa asukasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Raiskaukset, ryöstöretket ja kirvesmurhat tyhjensivät kyliä ympäri maan. Isoviha olikin tyrehtyä siihen, että pahiten kärsineiltä seuduilta uhkasivat loppua ihmiset.

Orjanmetsästys pääsi valloilleen. Jopa 30 000 suomalaista kaapattiin väkisin Venäjälle.

Joukossa oli sotavankien lisäksi lapsia. Parhaan hinnan markkinoilla sai vähän päälle kymmenvuotiaasta pojasta.

Paha tuli idästä

Suomen historian dosentti Teemu Keskisarjan uutukainen on karua luettavaa. Kirjan nimi Murhanenkeli viittaa turkulaisen hengenmiehen Petter Schaeferin raamatullisiin ilmestyksiin. Herra lähettäisi murhanenkelin rankaisemaan niitä, jotka olivat häntä vastaan rikkoneet. Se toisi tullessaan sodan, ruton ja nälän. Mukana saapuisi itse perkele, Schaeferin sanastossa Ruma.

Murhanenkeli läheni Suomea idästä. Venäjä, Tanska ja Saksi-Puola olivat liittoutuneet Ruotsia vastaan kasvattaakseen valtaansa. Pohjolan suurvalta taisteli aluksi menestyksellä, mutta pikku hiljaa kaikki alkoi mennä pieleen.

Sotaonni kääntyi Pultavan taistelussa 1709. Pietari Suuren armeija löi ruotsalaiset, ja Kaarle XII pakeni Turkkiin. Ruotsin suurvalta-aika päättyi.

Suomi oli ollut ristiretkien ajasta alkaen idän ja lännen rajavyöhyke, jonka hallinnasta ruotsalaiset ja venäläiset alati kamppailivat.

Pultavan tappion jälkeen tie oli auki Suomen valloittamiselle. Ruotsin armeijasta ei ollut vastusta. Se perääntyi ylivoimaisen vihollisen edestä pohjoiseen. Vuonna 1710 venäläiset valloittivat Viipurin ja muutamaa vuotta myöhemmin koko Etelä-Suomen.

Pietari Suuri oli antanut määräyksen rajamaan järjestelmällisestä hävittämisestä. Armeija ja sen kärjessä etenevät kasakkapartiot noudattivat uskollisesti käskyä.

Sota iski siviileihin

Tavallinen väki sai tuntea poltetun maan taktiikan nahoissaan. Ryöstely, raiskaukset ja teurastukset jatkuivat koko Pohjanmaan rannikolla vielä vuosia taistelujen tauottua.

Murhanenkeli masinoi valtaisan pakolaisaallon. Vuoden 1714 Suomessa kaikki kynnelle kykenevät pakenivat henkensä edestä. Ruotsi viis veisasi rajamaansa humanitaarisesta kriisistä.

Suuren Pohjan sodan viimeinen iso taistelu käytiin 19. 2. 1714 Isonkyrön Napuella. Keskisarjan mukaan se oli Suomen historian verisin.

Kenraali Carl Gustaf Armfeltin armeija käsitti vain 1 500 ratsumiestä ja 3 000 jalkamiestä, alle puolet vastustajan väestä. Lähipitäjistä Armfelt aseisti ja koulutti häthätää 900 pohjalaista talonpoikaa armeijansa tueksi.

Armfeltin joukko saarrettiin. Jälki oli rumaa. Yli 2  600 miestä kaatui kahdessa tunnissa. Talvisodan verisin päivä kalpenee Napuen taistelun rinnalla. 6. 3. 1940 tappiot olivat 806 miestä.

Armfeltin ja hänen suomalaisjoukkonsa epäonni jatkui, kun kenraali sai käskyn marssia Norjaan. Yritys vallata Trondheim epäonnistui surkeasti. Perääntyvä armeija jumiutui vuonna 1719 Norjan tuntureille. Pakkasiin tuupertui tuhansia miehiä, ja satoja menehtyi perillä matkan rasituksiin. Suurin osa kuolleista oli suomalaisia.

Kirjan keskeiset hahmot ovat pappeja, aatelismiehiä, kenraaleita ja kuninkaita. Heistä on jäänyt eniten aikalaislähteitä. Tavallisen väen elämä valottuu oikeudenkäyntipöytäkirjojen kautta. Kirjan sivuilla seikkailevat juopot, huorintekijät, eläimiin sekaantujat ja muut onnettomat ”heikit”. Se on Keskisarjan keksimä nimitys rivisotilaille.

Piikatyttö kävi miehestä

Piikatyttö Anna pukeutui housuihin, otti miehen nimen ja liittyi armeijaan. Anna-Juho solmi avioliiton raskaana olevan naisen kanssa, jotta tämä säilyttäisi kunniansa. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen sukupuolineutraali avioliitto.

Tuomioistuimessa rikosnimikkeeksi tuli sukupuolen kieltäminen. Rangaistuksena oli piiskaus, ripittäytyminen ja puolen vuoden pakkotyö.

Onni onnettomuudessa. Ilman tuomiota Anna-Juho olisi todennäköisesti tuupertunut Napuen pelloille.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2020

offmind
Seuraa 
Viestejä18978

Käyttäjä6458 kirjoitti:
"Mutasarjan" juttuihin ei ole luottamista

Myös Ison vihan ajan kirkonkirjat kyllä kertovat selkeästi, että kasakka ei ollut ystävä. Eikä tapahtumista ole niin kauan etteikö tapahtumia olisi Pohjanmaalla jo unohdettu.

https://geniusloci.chydenius.fi/index.php?option=com_content&view=articl... .

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/574620 .

Marraskussa 1714 Alavieskan Taluskylä nousi isovihan vastarintaan – Kostoksi kasakat hakkasivat hengiltä kymmeniä ja sieppasivat lapsia ja nuoria orjiksi

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Sisältö jatkuu mainoksen alla