Alkoholi kiihdyttää toimeen aivosolut, jotka lietsovat syömishaluja.
On oikeastaan outoa, että juominen kiihdyttää ruokahalua. Alkoholissa on runsaasti kaloreita, ja kaloreiden nauttiminen tekee yleensä kylläiseksi. Kuitenkin sekä tutkimukset että monen elämänkokemus osoittaa, että humalassa ruoka maistuu.
Syy löytyy ainakin osaksi aivoissa olevista hermosoluista, osoittavat tuoreet tutkimukset hiirillä.
Lontoolaisen Francis Crick -instituutin tutkijat järjestivät hiirilleen kolmen päivän juopotteluputken. Asetelmalla matkittiin hyvin kosteaa viikonloppua.
Tutkijat injektoivat eläimet kunakin päivänä kunnon känniin. Annokset ihmisellä vastaisivat parin viinipullon tai kuuden, kahdeksan brittiläisen pintin juomista päivässä, kertoo Scientific American.
Humalaiset hiiret popsivat ruokaa merkitsevästi enemmän kuin raittiina pidetyt lajitoverit. Ero oli erityisen selvä putken toisena päivänä.
Aiemmin on osoitettu, että aivoissa olevat agrp-hermosolut osallistuvat nälän säätelyyn. Kun soluja aktivoidaan hiirillä, ne alkavat syödä, vaikka vatsa onkin täynnä. Jos taas niiden toiminta vaimennetaan, hiiret eivät syö, vaikka niitä on pidetty nälässä.
Agrp-solut säätävät syömistä samaan tapaan myös ihmisillä.
Francis Crick -instituutin tutkijat älysivät kokeilla, miten alkoholi vaikuttaa agrp-solujen toimintaan. Kun he uittivat hiiriltä otettuja hermosoluja alkoholissa, he huomasivat, että solut kiihdyttivät toimintaansa. Kun alkoholikylpy lopetettiin, solut palautuivat toimimaan kuten tavallisesti.
Kokeet yhdessä siis viittaavat vahvasti siihen, että juominen vilkastuttaa agrp-soluja, mikä taas lietsoo syömishaluja, vaikkei elimistö muuten kaipaisikaan ravintoa.
Seuraavaksi tutkijat haluaisivat selvittää, lietsooko alkoholi juuri rasvaisen ruoan himoa.
”En ole koskaan juodessani kaivannut salaattia”, huomauttaa tutkimusta tehnyt aivotutkija Sarah Cains Scientific Americanissa. ”Olisi hauska selvittää, josko juopuneita hiiriä miellyttäisi erityisesti rasvapitoinen ruoka.”
Ihmisen juomisen ja syömisen liittoa säätelevät todennäköisesti myös sosiaaliset tekijät.
Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.