Viina ja rasvainen ruoka on tuttu yhdistelmä. Kuva: Kimmo Taskinen
Viina ja rasvainen ruoka on tuttu yhdistelmä. Kuva: Kimmo Taskinen

Alkoholi kiihdyttää toimeen aivosolut, jotka lietsovat syömishaluja.

On oikeastaan outoa, että juominen kiihdyttää ruokahalua. Alkoholissa on runsaasti kaloreita, ja kaloreiden nauttiminen tekee yleensä kylläiseksi. Kuitenkin sekä tutkimukset että monen elämänkokemus osoittaa, että humalassa ruoka maistuu.

Syy löytyy ainakin osaksi aivoissa olevista hermosoluista, osoittavat tuoreet tutkimukset hiirillä.

Lontoolaisen Francis Crick -instituutin tutkijat järjestivät hiirilleen kolmen päivän juopotteluputken. Asetelmalla matkittiin hyvin kosteaa viikonloppua.

Tutkijat injektoivat eläimet kunakin päivänä kunnon känniin. Annokset ihmisellä vastaisivat parin viinipullon tai kuuden, kahdeksan brittiläisen pintin juomista päivässä, kertoo Scientific American.

Humalaiset hiiret popsivat ruokaa merkitsevästi enemmän kuin raittiina pidetyt lajitoverit. Ero oli erityisen selvä putken toisena päivänä.

Aiemmin on osoitettu, että aivoissa olevat agrp-hermosolut osallistuvat nälän säätelyyn. Kun soluja aktivoidaan hiirillä, ne alkavat syödä, vaikka vatsa onkin täynnä. Jos taas niiden toiminta vaimennetaan, hiiret eivät syö, vaikka niitä on pidetty nälässä.

Agrp-solut säätävät syömistä samaan tapaan myös ihmisillä.

Francis Crick -instituutin tutkijat älysivät kokeilla, miten alkoholi vaikuttaa agrp-solujen toimintaan. Kun he uittivat hiiriltä otettuja hermosoluja alkoholissa, he huomasivat, että solut kiihdyttivät toimintaansa. Kun alkoholikylpy lopetettiin, solut palautuivat toimimaan kuten tavallisesti.

Kokeet yhdessä siis viittaavat vahvasti siihen, että juominen vilkastuttaa agrp-soluja, mikä taas lietsoo syömishaluja, vaikkei elimistö muuten kaipaisikaan ravintoa.

Seuraavaksi tutkijat haluaisivat selvittää, lietsooko alkoholi juuri rasvaisen ruoan himoa.

”En ole koskaan juodessani kaivannut salaattia”, huomauttaa tutkimusta tehnyt aivotutkija Sarah Cains Scientific Americanissa. ”Olisi hauska selvittää, josko juopuneita hiiriä miellyttäisi erityisesti rasvapitoinen ruoka.”

Ihmisen juomisen ja syömisen liittoa säätelevät todennäköisesti myös sosiaaliset tekijät.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.