Arpanopan piste kantaa arvoa. Kuva: Turun museokeskus
Arpanopan piste kantaa arvoa. Kuva: Turun museokeskus

Pistämisen jälki muuntui moneksi.

Taitoluistelussa, Eurovision laulukilpailuissa ja monenlaisissa muissa kisoissa ja arvostelulajeissa suoritusten taso ilmoitetaan pistemäärien muodossa. Pisteyttäminen tekee vertailun helpoksi: mitä enemmän pisteitä, sitä parempi suoritus.

Mutta miksi ihmeessä puhutaan pisteistä? Piste-sana on pistää-verbin johdos, mutta suorituksissa ei yleensä ole kysymys pistämisestä vaan jostakin aivan muusta.

Tarkemmin ajatellen piste on monitulkintainen sana, ja joissakin merkityksissä se voi olla hyvin vanha. Pistää-verbi kuuluu ikivanhaan perintösanastoon, ja piste-johdoskin tunnetaan monissa sukukielissä. Yleensä se merkitsee jotakin pistämiseen liittyvää, esimerkiksi pistoa tai pistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomen murteissa piste voi pistämällä tehdyn merkin tai pikkuruisen täplän lisäksi tarkoittaa esimerkiksi neulan, käärmeen tai hyönteisen pistoa tai pistävänä kipuna tuntuvaa vaivaa. Kansanperinteessä pistekota on vinosti pystyyn pistetyistä seipäistä muodostettu kota ja pisteaita on pystyyn lyödyistä seipäistä koottu aita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Piste on siinä mielessä kätevä johdos, että siinä olevalla päätteellä ei ole mitään täsmällistä ominaismerkitystä. Niinpä sanalle on voitu helposti antaa myös uusia, oppitekoisia merkityksiä.

Oikeinkirjoituksen termiksi ja geometrisen käsitteen suomenkieliseksi nimeksi se on otettu 1800-luvun alussa. Tätä ennen käytettiin samassa merkityksessä ruotsista lainattua prikku- tai punkti-sanaa tai sitten selittävää yhdyssanaa päätösmerkki.

Arvioinnin yksikkönä piste on käännöslainaa. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät nimen alle merkittyä pistettä, latinaksi punctum eli ”pistetty”, hyväksymisen merkkinä viranhakijoista äänestettäessä.

Latinasta juontuu ranskan point, joka on lainautunut edelleen englantiin. Erilaisten kilpailujen arviointitermiksi se on vakiintunut 1700-luvulta lähtien. Ruotsiin on arviointiyksikön nimeksi lainattu ranskan sana ääntämistä mukailevassa asussa poäng, kun taas pistemäisen merkin nimitys punkt tulee latinasta.

Täplän ja arvon välillä on myös pelimaailmassa konkreettinen yhteys. Jo tuhansia vuosia on käytössä ollut pelivälineitä, joihin on pistemäisillä merkeillä merkitty eri arvoja. Esimerkiksi arpanopan sivuista arvokkain on se, johon on merkitty suurin määrä täpliä, kuution muotoisessa nopassa yleensä kuusi. Arpanopan täplä on siis toisaalta konkreettinen piste, toisaalta arvon mitta.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla