Helsingin ensikodin puheenjohtaja Miina Sillanpää esittelee äitiyspakkausta 2.6.1942 Helsingissä. Kuva: Työväen arkisto
Helsingin ensikodin puheenjohtaja Miina Sillanpää esittelee äitiyspakkausta 2.6.1942 Helsingissä. Kuva: Työväen arkisto

Elämäkerrallinen historiikki muistelee suomalaisia innovaatioita.

Vähättelevä puhe ”kaiken maailman dosenteista” ärsytti tiedetoimittaja Mari Heikkilää. Hän oli perehtynyt suomalaisten keksintöjen historiaan ja todennut, että nimenomaan koulutustason kohentuminen ja tutkimuksen lisääntyminen ruokkivat innovaatioita. Hän päätti kirjoittaa aiheesta kirjan ja kytkeä sen arkikokemuksiin oman elämänsä ja sukunsa kautta.

Heikkilän äiti syntyi 1940-luvulla ja joutui lapsena kiusatuksi hoikkuudestaan – se viittasi köyhyyteen. Suomi oli vasta aloittamassa nousuaan maailman edistyneimpien joukkoon. Koulutustaso oli matala, ja maaseudulla elettiin paljolti omavaraistaloudessa.

Kehitysmaatasoa ollut lapsikuolleisuus oli sentään vähenemässä, kiitos 1920-luvulla keksityn neuvolajärjestelmän, joka 1940-luvulla alkoi yleistyä. Rokotukset, vitamiinilisät ja hygieniavalistus purivat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirittävää riitti, sillä 1800-luvulla Suomi oli kuulunut Euroopan köyhimpiin maihin. Maanläheinen arki näkyi muistakin 1900-luvun alkupuoliskon tunnetuimmista suomalaiskeksinnöistä, kuten Abloy-lukosta, äitiyspakkauksesta, AIV-rehusta, häkäpönttöautosta ja astiankuivauskaapista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Korvausaika kiritti

Pienenä maana Suomen innovatiivisuudelle on ollut tärkeää, että kouluttautumaan on päässyt pienen eliitin sijasta koko väestö. Koulusivistys alkoi levitä tavallisen kansan keskuuteen 1900-luvun alussa.

Esimerkiksi kemian nobelilla vuonna 1945 palkittu AIV-rehun kehittäjä A. I. Virtanen oli syntynyt veturinkuljettajan ja maatalontyttären pojaksi. Yhden maailman käytetyimmistä suomalaiskeksinnöistä, Vaisalan sääluotaimen, loi puolestaan 1930-luvulla Vilho Väisälä, yksinhuoltajaksi jääneen äidin jälkeläinen.

Ratkaisevasti keksintömaailmaa muovasivat myös toisen maailmansodan jälkipyykki ja kylmä sota. Suomi maksoi Neuvostoliitolle sotakorvauksia vuoteen 1952 asti. Siinä edistyivät esimerkiksi metalli- ja telakkateollisuus.

Korvausajan kasvajiin kuului myös Suomen Kaapelitehdas, joka laajensi elektroniikkaan ja tietokoneisiin. Kaapelitehtaan liittäminen 1960-luvulla Nokia-konserniin vaikutti myöhemmin matkapuhelininnovaatioiden käynnistymiseen.

Kylmän sodan aikainen neuvostokauppa kiritti vaatetusteollisuutta. Taaperoiässä Heikkiläkin puettiin vettä ja likaa hylkivään enstex-kankaaseen, Suomessa innovoituun muovikuitupintaiseen tuotteeseen.

Heikkilä oli syntynyt nousseen koulutustason Suomeen, jossa suuret ikäluokat olivat muuttaneet opiskelun ja töiden perässä kaupunkeihin. Historiaan hän pääsi tutustumaan vanhempien sukulaistensa tarinoista.

Mikä merkittävin?

Nykyisen tekno-Suomen vaiheita Heikkilä on seurannut aitiopaikoilta. Opiskeluaikanaan 1990-luvulla hän eli ensin internetin nousua Otaniemen teekkarikylässä ja surffasi sitten biobuumin aallonharjalla mikrobiologian opinnoissa. 2000- ja 2010-luvuilla hän on toimittajana tarkkaillut innovaatiota kirjoittaessaan muun muassa Mediuutisiin, Tekniikka & Talouteen ja Tieteeseen.

1980-luvulla Suomea oli kehitysvauhtinsa ansiosta tituleerattu Pohjolan Japaniksi. Kodeissa oli totuteltu tietokoneisiin. 1990-lukua vaivasi lama, mutta Nokian matkapuhelininnovaatiot kukoistivat.

Teekkarikylässä Heikkilän kotitietokone pyöri Linux-käyttöjärjestelmällä, jonka Linus Torvalds oli vastikään kehittänyt. Nykyisin Linuxiin pohjaavat muun muassa Android-mobiililaitteet ja tehokkaimmat supertietokoneet.

1990-luvun aikana suomalaisissa aivoissa syntyivät myös kolesterolia alentavat Benecol-tuotteet ja ehkäisypillerien haittavaikutukset välttävä hormonikierukka. Siivet sai myös atomikerroskasvatus, joka sopii esimerkiksi mikropiirien rakentamiseen.

Siitä vauhti vain lisääntyi: ”Huomasin, että ennen 2000-lukua syntyneitä suomalaiskeksintöjä oli vielä melko helppo poimia, mutta sen jälkeen tilanne vaikeutui. Eteen tuli runsaudenpula ja vaikeus ennustaa, mitkä keksinnöistä menestyisivät.”

Kirja esittelee kymmenittäin innovaatioita tarinoineen. Tärkeimmiksi suomalaiskeksinnöiksi Heikkilä valitsee ilmaisen koulutuksen ja sosiaaliturvan:

” Sosiaalitukien avulla myös köyhistä perheistä lahjakkaita lapsia pääsi opiskelemaan. – – Alussa on äitiyspakkaus, lopussa eläke ja vanhustenhuolto. – – Vastaavaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ei ole juuri missään muualla.”

Petri Riikonen on vapaa tiedetoimittaja ja  Tiede-lehden entinen  pitkäaikainen toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2019.

Sisältö jatkuu mainoksen alla