Marsista löydettiin äsken merkkejä juoksevasta vedestä, mikä herättää toiveita elämän löytymisestä.

Marsin pinnalla on joissakin olosuhteissa juoksevaa vettä ja sitä on odotettua enemmän, kertoo Yhdysvaltain avaruushalolinto Nasa. Juoksevan veden havaitseminen herättää toiveita jonkinlaisesta elämästä planeetalla.

Veden virtaamisesta kertovat planeetan pinnalla havaitut hiekkavalumat, joiden tumma väri viittaa vetisyyteen. Valumia oli vielä kesällä.

Nasan luotain Mars Reconnaissance Orbiter havaitsi valumia Marsin päiväntasaajan alueella neljä vuotta sitten kesän lämpimillä. Kuvien tietoja on kuitenkin pystytty tarkentamaan vasta nyt kehittyneellä tietokoneohjelmalla.

"Ilmiötä on vaikea selittää muuten kuin siten, että suolainen vesi nousee ajoittain pintaan", tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta arvioi. Myös Nasan tutkijat toteavat uutistoimisto Reutersille, että veden alkuperä ei ole tiedossa ja se saattaa olla peräisin Marsin maaperästä tai kaasukehästä.

"Mars ei ole se kuiva planeetta, kuten ennen ajattelimme", Nasan planeettatutkimuksen johtaja Jim Green sanoi tiedotustilaisuudessa. 

Kahdeksan tapaa laihduttaa toimii tutkitusti.

Laihdutuskuurien peruspulma on se, että aterioita rajoitetaan ja kaloreita vahdataan. Nälkää ja kärvistelyä ei jaksa kukaan kovin pitkään, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Tahdonvoiman koettelun sijasta jutussa mainitaan kahdeksan tutkitusti toimivaa apua laihdutukseen:

1. Ota lautaselle puolet kasviksia. Maha tulee täyteen, mutta kalorien kokonaismäärä aterialla vähenee.

2. Syö ensin salaatti. Se taittaa pahimman nälän, ja kaloripitoista pääruokaa tulee syödyksi vähemmän.

3. Pienennä lautasta, sillä ihmiset lappavat sellaiselle vähemmän ruokaa kuin isolle.

4. Jätä mehut ja limsat, niissä on turhia kaloreita eivätkä ne tuota kylläisyyden tunnetta.

5. Syö keittoa. Keitot tuottavat kylläisyyttä normiruokaa vähemmillä kaloreilla.

6. Pureskele rauhassa. Mitä hitaammin pureskelee, sitä vähemmän tulee syöneeksi ja nauttineeksi kaloreita.

7. Piilota herkut ja aseta hedelmät tarjolle.

8. Seuraa painoasi. Onnistuneista painonsa hallitsijoista useimmat käyvät vaa’alla vähintään kerran viikossa. Puolet tekee sen päivittäin.

Kysely

Mikä laihdutuskeino sinua houkuttaisi?

Lähisukukielissä kapina on pelkkää kopinaa.

Viime vuonna vietettiin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, mutta alkavan vuoden satavuotismuistot ovat synkempiä. Tammikuussa vuonna 1918 puhkesi sisällissota, jota kesti toukokuun puoliväliin asti.

Vuoden 1918 tapahtumista käytetyt nimitykset ovat malliesimerkki siitä, kuinka näkökulmat, yhteiskunnalliset taustat ja ideologiat ohjaavat sananvalintaa.

Vuoden 1918 sota voi olla kansalaissota, kapina, luokkasota, punakapina, torpparikapina, vapaussota tai veljessota. Eri tahot ovat nähneet ja nimenneet sodan omalla tavallaan.

Vanhimmassa perintösanastossa ei ole selvästi sotaan viittaavia sanoja. Sellaiset aseiden nimet kuin jousi, nuoli ja piikkiä tai keihästä tarkoittava ota ovat ilmeisesti metsästyssanastoa. Sama pätee verbiin ampua. Sota voisi rakenteensa puolesta olla ikivanha sana, mutta kun sillä ei ole vastineita etäsukukielissä, sitä ei voi todistaa uralilaiseksi.

Kapina on selvästi nuorempi sana. Askelten synnyttämän kopisevan äänen merkityksessä sillä on vastineita lähisukukielissä, mutta mellakan ja kansannousun merkitykset tunnetaan vain suomesta. Sana selittyy ääntä jäljittelevän kapista-verbin johdokseksi.

Kantasuomalaisten sanastollinen arsenaali on alkanut karttua Itämeren alueella. Germaanisilta naapureilta on lainattu keihäs, miekka, huotra, tuppi ja ilmeisesti myös kilpi. Kalpa-sanalle on etsitty lähtökohtia sekä balttilaisista että germaanisista naapurikielistä. Tappara tulee venäjästä.

Suuri osa suomen sotasanastosta on saatu ruotsista tai ruotsin kautta aikana, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Tästä esimerkkejä ovat armeija, kanuuna, kivääri, luoti, mörssäri, peitsi, pyssy, ruuti ja sapeli.

Sotilasarvojen nimityksiä tuli etenkin 1600-luvulla, kun käytiin 30-vuotista sotaa ja sotimista koskevaa lainsäädäntöä käännettiin suomeksi.

Tämän ajan lainoja ovat eversti, kapteeni, kenraali, kersantti, korpraali, luutnantti, majuri, vänrikki ja vääpeli. Zachris Topelius kuvasi sodan tapahtumia romaanissaan Välskärin kertomuksia, jossa välskäri tarkoitti entisajan lääkintämiestä.

Vanhimmat suomalaiset sotilasarvot edustavat hierarkian ääripäitä. Ne ovat sotamies ja marski, jotka esiintyvät jo Mikael Agricolan teoksissa. Sotamies ja sotaväki mainitaan useissa yhteyksissä, marski löytyy Uuden testamentin esipuheesta, jossa kerrotaan Torkkeli Knuutinpojan sotaretkestä Karjalaan.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Tutun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2018