Marsista löydettiin äsken merkkejä juoksevasta vedestä, mikä herättää toiveita elämän löytymisestä.

Marsin pinnalla on joissakin olosuhteissa juoksevaa vettä ja sitä on odotettua enemmän, kertoo Yhdysvaltain avaruushalolinto Nasa. Juoksevan veden havaitseminen herättää toiveita jonkinlaisesta elämästä planeetalla.

Veden virtaamisesta kertovat planeetan pinnalla havaitut hiekkavalumat, joiden tumma väri viittaa vetisyyteen. Valumia oli vielä kesällä.

Nasan luotain Mars Reconnaissance Orbiter havaitsi valumia Marsin päiväntasaajan alueella neljä vuotta sitten kesän lämpimillä. Kuvien tietoja on kuitenkin pystytty tarkentamaan vasta nyt kehittyneellä tietokoneohjelmalla.

"Ilmiötä on vaikea selittää muuten kuin siten, että suolainen vesi nousee ajoittain pintaan", tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta arvioi. Myös Nasan tutkijat toteavat uutistoimisto Reutersille, että veden alkuperä ei ole tiedossa ja se saattaa olla peräisin Marsin maaperästä tai kaasukehästä.

"Mars ei ole se kuiva planeetta, kuten ennen ajattelimme", Nasan planeettatutkimuksen johtaja Jim Green sanoi tiedotustilaisuudessa. 

Suomalaisten tutkijoiden mukaan masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta. Kukin alatyyppi vaatisi myös omanlaisen hoidon.

Masennus ei ole sama sairaus kaikille siitä kärsiville. Tosiasiassa masennus jakautuu 12 alatyyppiin, jotka eroavat syntytavaltaan, oireiltaan ja jopa fysiologisilta ominaisuuksiltaan.

Teorian esittää ryhmä suomalaisia tutkijoita latvialaisen kollegansa kanssa Brain, Behavior, and Immunity -tiedelehdessä, ja siitä kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Uuden teorian takana ovat evoluutiopsykologi, dosentti Markus J. Rantala ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta, Severi Luoto Aucklandin yliopistosta ja Indrikis Krams Latvian yliopistosta.

He erottelevat masennuksen lajit niiden syiden perusteella.

Masennus voi johtua infektiosta, pitkäkestoisesta stressistä, yksinäisyydestä, traumaattisesta kokemuksesta, surusta, hylkäämisestä rakkaussuhteessa, synnytyksestä, hierarkiaristiriidasta, vuodenajasta, kemikaaleista kuten päihteistä, sekä ruumiillisesta sairaudesta tai nälkiintymisestä.

Hierarkiaristiriita kehittyy esimerkiksi silloin, kun ihminen jää työttömäksi tai kokee kolauksia urallaan. Masennus tarkoittaa tällöin sitä, että henkilö ikään kuin vetäytyy sosiaalisesta kisasta ja arvioi uudelleen tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan

Sairauskirjon ideaa tukee se huomio, että kliinistä masennusta potevilla ihmisillä on lukuisia erilaisia oireita. Oireet voivat olla jopa ristiriidassa keskenään.

Kun yhdet kärsivät unettomuudesta, toiset voisivat vain nukkua nukkumistaan. Joidenkin ruokahalu vähenee, toisilla lisääntyy.

Potilaat poikkeavat toistaan myös fysiologisesti. Aivojen välittäjäaine serotoniini ja stressihormoni kortisoli eivät käyttäydy samalla tavalla kaikkien masentuneiden elimistössä.

Masennukseen liittyy usein matala-aktiivinen tulehdus mutta ei aina. Myös tulehdus siis erottelee erilaisia masennuksen tiloja toisistaan.

Karlsson tunnistaa hoitotyönsä pohjalta kaksi suurinta masennuksen ryhmää.

”Toiset laukeavat isosta menetyksestä kuten hylkäämisestä tai läheisen kuolemasta. Toiset taas alkavat pitkäkestoisesta stressistä, joka voi aiheutua työttömyydestä tai työpaineista.”

Tutkijoiden mukaan masennuksen hoidossa pitäisi puuttua enemmän syihin, jotka sen aiheuttavat.

”Toistaiseksi on hoidettu masennuksen oireita. Meidän ideamme on, että hoidetaan sen syitä ja vähennetään alttiutta masennukselle eli matala-aktiivista tulehdusta. Samalla oireet hoituvat”, Rantala sanoo.

Kysely

Mikä sinua on masentanut?

Kun kelloa ei ollut, auringon asema kertoi, milloin syödään

Ilmansuunnilla on ollut suuri merkitys entisajan ihmisten elämässä. Niiden mukaan on valittu asuinpaikat ja katsottu kulkureitit. Kun ei vielä tunnettu karttoja eikä kompasseja, määriteltiin suunnat taivaankappaleiden ja muiden luonnonilmiöiden mukaan.

Öisen tähtitaivaan kiintopiste oli Pohjantähti eli Pohjannaula. Se näytti olevan tukevasti kiinni taivaan pohjassa. Taivas kuviteltiin kupumaiseksi kanneksi, joka pyöri hitaasti Pohjantähden ympäri. Tähden suunta oli pohjoinen tai länsimurteissa pohjainen. Pohja on ikivanha indoeurooppalainen laina. Se on alkuaan tarkoittanut peräosaa tai takaosaa.

Auringolla on ollut tärkeä rooli ilmansuuntia nimettäessä.

Itä kuuluu yhteen itää-verbin kanssa ja viittaa suuntaan, josta aurinko nousee eli ikään kuin itää aamulla.

Koillisen kantasana koi on perintösana, joka tarkoittaa sarastusta.

Länsi on ilmeisesti alavaa maata merkitsevän murteellisen lansi-sanan muunnelma, joka ilmansuunnan nimenä viittaa matalalle painuneeseen aurinkoon.

Luode-sanan alkuperä on epäselvä, mutta se voi olla ikivanhan heittämistä merkitsevän luoda-verbin johdos ja tarkoittaa suuntaa, jonne aurinko lopulta katoaa.

Louna tai lounas on alkuaan merkinnyt päivää ja päivänvaloa ja sitten myös ateriaa, joka on nautittu puolipäivän maissa. Kun ei ollut kelloja, piti eri tahoille hajaantuneen työväen katsoa auringosta, milloin oli yhteisen aterian aika. Tärkeä suunta sai nimekseen lounas tai lounainen.

Etelä on vanhaan perintösanastoon kuuluvan esi-sanan johdos ja tarkoittaa sananmukaisesti edessä olevaa paikkaa. Asumusten oviaukot avattiin mielellään lämpimimpään ilmansuuntaan, jossa aurinko oli korkeimmillaan. Etelä oli siis suunta, joka oli pirtistä ulos astuttaessa oven edessä.

Kaakko on siinä mielessä poikkeus, ettei se liity taivaankappaleisiin vaan vesilintujen ikiaikaisiin muuttoreitteihin. Se oli upeasti kailottavien kaakkolintujen eli kuikkien ja kaakkurien tulosuunta keväällä.

Nykyään ilmansuuntien ja niiden nimien järjestelmä näyttää selvältä, mutta se ei ole syntynyt itsestään. Murteissa nimityksiä on paljon enemmän, ja samojenkin nimitysten merkitykset vaihtelevat.

Tähän moninaisuuteen kyllästyi Elias Lönnrot, joka kehitti suomea sivistyskieleksi 1800-luvulla. Hän valikoi sopivat termit ja esitteli ne Mehiläinen-lehdessään. Niitä me käytämme edelleen.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2017