Kylpyväline jakaa kotimaan itään ja länteen. Kuva: Kalle Parkkinen/Sanoma-arkisto
Kylpyväline jakaa kotimaan itään ja länteen. Kuva: Kalle Parkkinen/Sanoma-arkisto

Keksintö ei ole meidän, mutta nimi napattiin suomesta.

Kesänvieton kohokohtia on mökkisaunassa kylpeminen. Suomalaisen saunan tenhovoimasta kertoo se, että siihen viittava sana on levinnyt laajalti maailman muihin kieliin, vaikka suomalaisia sanoja ei muuten juuri lainata.

Sauna ei ole alkuaan suomalainen keksintö, mutta Suomessa saunomiskulttuuri on saanut poikkeukselliset mittasuhteet.

Sauna-sanalla on etymologisia vastineita lähisukukielissä ja saamessa, joten sen täytyy olla ainakin parituhatta vuotta vanha.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se näyttää alun perin tarkoittaneen lämmittelysuojaa, esimerkiksi lumeen tai maahan kaivettua kuoppaa tai pientä mökkiä. Entisajan suomalaisilla sauna on voinut tarkoittaa savupirttiä, jossa on sekä asuttu että kylvetty samaan tapaan kuin tekivät seitsemän veljestä Impivaarassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sauna-sanan alkuperä on hämärän peitossa. Sille on ehdotettu germaanista lainaetymologiaa, jonka mukaan sana olisi alkuaan tarkoittanut kasaa ja viitannut kiukaaseen, mutta mikään ei todista tällaisen merkityksenmuutoksen puolesta. Kaikissa saunoiksi nimitetyissä kohteissa, esimerkiksi lumeen kaivetuissa kuopissa, ei edes ole ollut kiuasta.

Kiuas-sanakin on ongelmallinen. Se on hämärtynyt yhdyssana, jonka alkuosana on ikivanha perintösana kivi. Loppuosaksi on tarjolla useita ehdokkaita: kasa, kaha, kota.

Kaha voi tarkoittaa sekä kasaa että kasan ympärillä olevaa kehikkoa. Kaikissa selityksissä tarvitaan hiukan äännehistoriallista mielikuvitusta, mutta merkitys on selvä: kiuas on yksinkertaisimmillaan lämmitetty kivikasa.

Löyly on ikivanha perintösana, joka on alkuaan tarkoittanut henkeä tai henkäystä. Saunatermiksi se on muuttunut vertauskuvan kautta: kuumille kiville heitetty vesi höyrystyy ja leviää saunaan kuin lämmin henkäys.

Kylpemisvälineenä käytettyä oksakimppua nimitetään länsimurteissa vihdaksi ja itämurteissa vastaksi. Kumpaakin on arveltu venäläiseksi lainaksi, mutta uusimman selityksen mukaan vasta on vanha germaaninen laina, samaa juurta kuin ruotsin kvast. Vihta taas on vaihtoehtoisen selityksen mukaan vihtomisesta lähtevää ääntä kuvaileva sana.

Liian rankka kylpeminen on pikemmin piinaa kuin nautintoa. Tämä on tarjonnut pohjaa saunasanaston vertauskuvalliselle käytölle. Löylyttäminen tarkoittaa pieksämistä, samoin sauna yhdyssanassa selkäsauna. Verilöyly on väkivaltainen mellakka, ja löylynlyömä on hassahtanut tai omalaatuinen ihminen, ikään kuin pieksämisen jäljiltä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2019

Käyttäjä19571
Seuraa 
Viestejä2

Löylynlyömä on pilkkanimitys. Korvassani se kuulostaa myös sisältävän haltioitumista, löylynlyömä ei ole täysin reaalimaailmassa vaan omissa maailmoissaan. Että ihminen olisi sellainen pieksemisen jäljiltä, merkitsisi aivovammaa. Päänsä lyöneistä emme käytä sanaa löylynlyömä. Pidän todennäköisenä, että merkitys on hengen lyömä, sanan muinaisen merkityksen mukaan. Etäsukukielissä löylyn vastineen merkitys on henki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla