Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 11/2017

 

PÄÄKIRJOITUS

Älytöntä järkipuhetta

Ihminen ei ole järin rationaalinen eläin.

 

PÄÄUUTISET

Kuunnellen tunnistamme tunteen

Ilmeet häiritsevät toisen sisimmän tulkintaa.

Isopanda elää pirstaleilla

Lajia ei enää pidetä uhanalaisena, vaikka sen koti katoaa.

Ligo otti nobelinsa

Gravitaatioaaltojen sieppari ei lepää laakereillaan.

Talous sanelee kasvatustyylin

Vanhemmat saattelevat lapsensa pärjäämän vallitsevassa talousmallissa.

 

ARTIKKELIT

Aivot rakastavat musiikkia

Musiikki on muutakin kuin nautinto. Se vahvistaa ja
trimmaa aivoja, olimme terveitä tai sairaita.

Pelko tuotti ydinaseen

Ensimmäisen atomipommin kehitystyötä ajoi eteenpäin
yksi asia: pelko Saksan ydinaseesta.

Kannibaaleja on kaikkialla

Ainakin 1 300 lajia syö omiaan tavan takaa tai
satunnaisesti. Syyt ovat luonnollisia.

Miten vanha oikeasti olet?

Keho ei välttämättä noudata syntymäpäiviä.
38-vuotias voi olla biologiselta iältään 28 tai 61.

Miljoonat pakenevat äärisäitä

Luonnonkatastrofit ajoivat viime vuonna tielle
24 miljoonaa ihmistä. Tästä tilanne vai pahenee.

Nuori Suomi huvitteli salaa

Kieltolaki ei kuivattanut juuri itsenäistynyttä
sänmaata. Virosta virtasi laitonta viinaa.

 

TIEDE VASTAA

Miksi mikko joutui baariin?

Miten pitkälle auton valokeila kantaa?

Säilöökö sokeri vitamiinit?

Miksi parhaat juoksijat ovat mustia?

Miten lintu löytää ruokakätkölle?

Miksi galaksit ovat litteitä?

 

KIRJAT

Ilmasto muuttaa kaiken

Suuren tuhon uhka on syy kääriä hihat.

 

OMAT SANAT

Voiko nainen olla mies?

Sanastoa voi tarkastella kahdesta kulmasta.

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Suomen kuuluisin tutkija

Sosiologi Edvard Westermarck nousi maailmanmaineeseen avioliitolla.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Puhetta totteleva tekoäly tullee myös suomalaisiin koteihin jo ennen vuotta 2020.

Tekoälyn seuraava askel on totella puhekomentoja kotona. Jo tuhannet kodit maailmalla käyttävät englanniksi tekoäly Alexaa. Se vastaa perheen kysymyksiin ja tilauksiin kuin hovimestari.

Kahvinkeittimen kokoinen Alexa vastaa kohta suomeksikin, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Alexa varaa lippuja, tilaa taksin, soittaa musiikkia. Pieni apulainen poimii lauseita keittiön pöydällä, tunnistaa perheenjäsenten äänet ja tottelee niitä.

Kun laitteet vastaavat, ne kuulostavat älykkäiltä. Mutta onko esimerkiksi Amazonin Alexalla ja vastaavalla Googlen Homella sisäinen käsitys siitä, missä kodissa mennään?

Ei ole, vastaa tekoälytutkija ja professori Pentti O. A. Haikonen teoksessaan Tietoisuus, tekoäly ja robotit.

Haikonen kertoo, että äskettäin Yhdysvalloissa tv-kanava lainasi uutisessaan tyttöä, joka oli sanonut luvatta kodin tekoälylle: ”Alexa, tilaa minulle nukkekoti.”

Tv-uutisten pyynnön kuulivat myös tuhansien kotien tekoälylaitteet ja tekivät työtä käskettyä. Posti toi satoihin koteihin nukkekoteja.

Haikonen varoittaa, että meistä uhkaa tulla tekoälyn algoritmien vankeja.

Kysely

Haluatko kotiisi tekoälypalvelijan?

Sanastoa voi tarkastella kahdesta kulmasta.

Viime aikoina on keskusteltu ammattien ja tehtävien nimityksistä, jotka muodoltaan näyttävät viittaavan vain miessukupuoleen, vaikka käytännössä ne voivat tarkoittaa myös naispuolista toimijaa, kuten puhemies, lakimies ja lautamies. Tasa-arvon nimissä ne halutaan korvata sukupuolineutraaleilla ilmauksilla, kuten puheenjohtaja, juristi ja maallikkotuomari.

Sanaston tietoinen muuttaminen on mutkikkaampi prosessi kuin äkkipäätä voisi kuvitella.

Monet sanat ovat oikeastaan termejä, joilla on tarkasti määritelty sisältö ja pitkä historia. Ne ovat yleisesti tunnettuja, ja niitä on pitkän aikaa käytetty julkisessa kielessä sekä suullisesti että kirjallisesti. Niillä on vakiintunut paikkansa kielen käsitejärjestelmässä. Niiden muodot ja merkitykset löytyvät alan sanakirjoista, ja keskeisimmät on esitelty myös yleiskielen sanakirjoissa.

Jokaisella alalla on oma termistönsä, jota soveltuvin osin käytetään myös alan ulkopuolella. Termejä kehitetään yleensä kyseisen alan omassa piirissä. Joskus pannaan pystyyn termityötyöryhmä, joskus seurataan esikuvallisina pidettyjä kielenkäyttäjiä, jotka määrittelevät terminsä ammattikirjallisuudessa tai tieteellisissä tutkimuksissa.

Joka tapauksessa ehdotus on markkinoitava kieliyhteisölle. Hyväkin sana voi jäädä vakiintumatta, jos muut kielenkäyttäjät eivät ota sitä aktiiviseen käyttöön.

Kielessä on myös sanoja, jotka ovat vakiintuneet tiettyyn sukupuoleen viittaaviksi, vaikka niissä ei ole mitään ulkoista tuntomerkkiä.

Tällaisia ovat sisar ja veli, piika ja renki. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös eläinkunnan puolelta, esimerkiksi kana ja kukko, uuhi ja pukki. Tieto sukupuolesta on näissä tapauksissa informaatiota, ei tasa-arvokysymys.

Monet mies-loppuiset sanat, kuten esimies, sotamies ja työmies, ovat vakiintuneet kieleen aikana, jolloin naiset eivät yleensä toimineet ammateissa kodin ulkopuolella. Näiden muuttamista voi perustella sillä, että ne antavat vanhentuneen kuvan sukupuolirooleista.

Toinen vaihtoehto on ajatella, että ne ilmaisevat vain tietyn aseman järjestelmässä tai hierarkiassa, eikä sananmukaisella merkityksellä ole enää väliä. Kielessä on suuri määrä muutakin sanastoa, jota ei voi ymmärtää kirjaimellisesti. Lintu nimeltä kehrääjä ei oikeasti kehrää, sukupolvi ei ole ruumiinosa eikä paperitiikeri kissaeläin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2017