Koreoiden raja on maailman tarkimmin vartioitu raja. Kuva: Wikimedia Commons
Koreoiden raja on maailman tarkimmin vartioitu raja. Kuva: Wikimedia Commons

Korea oli tuhat vuotta yhtenäinen kuningaskunta. Sitten ulkovallat ryhtyivät järjestelemään niemimaan asioita.

Meille Korean niemimaa merkitsee kylmän sodan viimeistä rintamaa. Äärivanhoillista stalinismia toteuttava rutiköyhä Pohjois-Korea ja markkinatalousopein maailman vauraimpien teollisuusvaltioiden joukkoon noussut Etelä-Korea ovat poliittisesti, henkisesti ja taloudellisesti valovuosien päässä toisistaan.

Kaksi erilaista Koreaa syntyi toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, ja niemimaan jako sinetöitiin vuonna 1953 Korean sodan päätteeksi. Ennen tätä korealaiset ehtivät elää yhtenäisessä valtiossa tuhat vuotta.

 

Korean niemimaan valtiollinen historia
yltää yli 4 000 vuoden taakse

2333 eaa. Niemimaan pohjoisosaan syntyy ensimmäinen valtio, Choson.

109 eaa. Kiinalaiset valtaavat Chosonin.

57–18 eaa. Niemimaalle syntyy kolme kilpailevaa kuningaskuntaa: Silla, Goguryeo ja Baekje.

660-luvulla Silla, kuningaskunnista suurin, valtaa Baekjen ja Goguryeon.

918 Niemimaalle syntyy Goryeon kuningaskunta. Korean nimi juontuu tästä valtiosta.

936 Goryeo ottaa haltuunsa koko niemimaan ja luo ensimmäisen yhtenäisen Korean kuningaskunnan. Pääkaupunki perustetaan Kaesongiin.

1231–1266 Mongolit tekevät invaasioita Koreaan. Kuningaskunta taipuu mongolien vasallivaltioksi.

1392 Choseon-dynastia syrjäyttää Goryeo-dynastian ja perustaa uuden Korean kuningaskunnan, Choseonin. Pääkaupunki siirretään Hanyangiin, nykyiseen Souliin.

1592–1598 Japani yrittää vallata Korean. Korealaiset taistelevat voitokkaasti. Sodan jälkeen maa vahvistaa rajojaan ja omaksuu eristäytymispolitiikan.

1627–1636 Korea käy kaksi kovaa sotaa Kiinan mantšuja vastaan. Hävittyään maa alistuu Kiinan vasallivaltioksi. Seuraa pitkä rauhan kausi.

1894–1895 Japani käy voittoisan sodan Kiinaa vastaan ja pakottaa Kiinan luopumaan oikeuksistaan Korean niemimaalla.

1897 Vieraasta vallanpitäjästä vapautunut kuningas Gojong julistaa valtakuntansa Korean keisarikunnaksi.

1905 Japani käy voittoisan sodan Venäjää vastaan ja pakottaa Korean suojelualueekseen.

1910 Japani liittää Korean valtakuntaansa.

1910–1945 Japanilaishallinto toimii armottomasti. Se hävittää kulttuurimonumentit, kieltää korean kielen ja poliittiset mielenilmaukset ja alistaa korealaiset orjatyövoimaksi tehtaisiinsa ja armeijaansa.

1945 Liittoutuneet kukistavat Japanin toisen maailmansodan päätteeksi. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto jakavat Korean miehitysvyöhykkeisiin.

15.8.1948 Yhdysvaltain miehitysalue julistautuu Korean tasavallaksi.

9.9.1948 Neuvostoliiton miehitysalue julistautuu Korean demokraattiseksi tasavallaksi.

1950 Pohjois-Korean armeija ylittää Koreoiden välisen rajan. Korean sota alkaa. 

1953 Koreat solmivat aselevon. Aselepolinja vedetään vuoden 1945 jakolinjaa pitkin 38. leveyspiirille.

Sodan jälkeen presidentti Kim Il-Sungin kommunistinen Pohjois-Korea ottaa vastaan apua Kiinalta ja Neuvostoliitolta mutta eristäytyy muuten ulkomaailmasta. Presidentti Syngman Rheen johtama Etelä-Korea lähtee eteenpäin Yhdysvaltain talousavun turvin.

1960-luvulla Pohjois-Korean talous kasvaa Neuvostoliiton ja Kiinan tuella nopeammin kuin Etelä-Korean, vaikka sotilaskaappauksella valtaa noussut Park Chung-hee uudistaa etelän talouselämää kehittämällä teollisuutta ja ulkomaankauppaa.

1970-luvulla Pohjois-Korean talouskasvu tyrehtyy, kun Kim Il-Sung riippumattomuuspyrkimyksissään ohjaa voimavarat sotavarusteluun ja jättiläismäisen armeijan ylläpitoon. Etelä-Korea alkaa vähitellen nousta maailman johtavien teollisuusvaltioiden joukkoon.

1991 Neuvostoliitto sortuu, apuvirrat Pohjois-Koreaan katkeavat. Talous romahtaa.

1992 Kim Young-sam valitaan Etelä-Korean ensimmäiseksi siviilipresidentiksi yli 30 vuoteen. 

1994 Pohjois-Korean presidentti Kim Il-Sung kuolee. Vallan perii hänen poikansa Kim Jong-il.

1996 Pohjois-Koreassa alkaa miljoonia uhreja vaativa nälänhätä.

1998 Pohjois-Korea tekee ensimmäisen ydinohjuskokeen. Etelä-Korean presidentti Kim Dae-jung aloittaa ”päivänpaistepolitiikan”, jolla hän tähtää lähentymiseen Pohjois-Korean kanssa.

2000 Kim Dae-jung saa liennytyspolitiikastaan Nobelin rauhanpalkinnon.

2003 Pohjois-Korea sanoutuu irti kansainvälisestä ydinsulkusopimuksesta.

2006 Pohjois-Korea tekee toisen ydinohjuskokeen.

2007 Kim Jong-il lupaa sulkea ydinlaitoksen vastineeksi talous- ja energia-avusta.  Etelä-Korean presidentti Roh Moo-hyun matkustaa Pohjois-Koreaan allekirjoittamaan rauhanjulistuksen, jonka tavoitteena on rauhansopimus.

2008 Koreoiden välit huononevat nopeasti vuoden lopulla, kun Etelä-Korean uusi presidentti Lee Myong-bak sanoutuu irti päivänpaistepolitiikasta ja sitoo Pohjois-Korean talousavun ihmisoikeuksiin ja ydinaseneuvotteluihin. Pohjois-Korea katkaisee kaiken yhteistyön ja sulkee rajansa.

2009 Koreoiden suhteet ovat huonoimmillaan sitten Korean sodan. Pohjois-Korea tekee ydin- ja ohjuskokeen ja sanoutuu irti aseleposopimuksesta. Kim Jong-il ilmoittaa valinneensa seuraajakseen nuorimman poikansa Kim Jong-unin. YK kiristää Pohjois-Korean vastaista kauppasaartoa.

2011 Kim Jong-il kuolee. Pohjois-Koreassa alkaa Kim Jong-unin kausi.

2017 Pohjois-Korea jatkaa ydinohjuskokeitaan. Sillä arvioidaan olevan kymmenen ydinasetta. Välit Yhdysaltain kanssa kiristyvät.

9.3.2018 Kim Jong-un esittää presidentti Donald Trumpille tapaamista, joka olisi historiallinen. Maiden johtajat eivät ole kertaakaan kohdanneet kasvokkain.

27.4.2018 Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in tapaavat Koreoiden rajalla. He ilmoittavat aikovansa vielä tänä vuonna allekirjoittaa rauhansopimuksen, joka virallisesti päättäisi aselepovaiheeseen jääneen Korean sodan.

12.6.2018 Kim Jong-un ja Donald Trump tapaavat Singaporessa. Tarkoitus on keskustella Koreoiden sodan päättämisestä ja Pohjois-Korean ydinaseista.

Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. 

Aikajana on päivitetty versio aikajanasta, joka julkaistiin alun perin Tiede-lehdessä 7/2009 artikkelissa Korea: Miksi yksi on nyt kaksi?