Kappa jäi käyttöön. Kuva: Bo Stranden
Kappa jäi käyttöön. Kuva: Bo Stranden

Yksiköt löytyivät monikäyttöisistä käsistä.

Muinaisaikojen metsästäjille ja kalastajille riitti, että yhteinen saalis jaettiin silmämääräisesti asianmukaisiin osiin. Tarpeen tullen mittana voitiin käyttää puusta tai tuohesta valmistettua lapiomaista kouraa. Tärkeitä mittavälineitä olivat omat kädet.

Peukalo tarkoitti myös peukalon leveyttä eli ruotsalaisittain tuumaa, neljästä muusta sormesta muodostui kämmenen leveys. Kun kämmenet pantiin rinnakkain, syntyi kahmalo. Kyynärpään ja keskisormen pään välinen etäisyys oli kyynärä. Kun kädet levitettiin sivulle suoriksi, matka keskisormien päiden välillä oli syli eli kolme kyynärää, nykymitoissa vajaat kaksi metriä.

Kansainväliset mitat ja painot ovat tulleet tarpeellisiksi viimeistään silloin, kun on alettu käydä kauppaa. Yleisenä ongelmana oli kuitenkin pitkään se, että eri tuotteita mitattiin erilaisilla järjestelmillä ja samannimisetkin mitat olivat käytännössä paikallisia ja keskenään erisuuruisia.

Valtaosa Euroopan maista alkoi siirtyä yhtenäiseen desimaali- ja metrijärjestelmään vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Kansainvälinen mitta- ja painotoimisto valmisti jokaiselle valtiolle mallimetrin ja kilogramman. Perusyksikön nimitys metri tuli ranskan mittaa tarkoittavasta sanasta mètre, koska järjestelmäkin oli kehitetty Ranskassa 1700-luvun lopulla.

Jotkin vanhat mitat ovat säilyneet nykypäiviin asti erikoiskäytössä. Perunoita myydään torilla kapoittain, joka nykyään vastaa viittä litraa. Kappa on vanha germaaninen laina, joka merkitsee al­kuaan mittaa.

Halkomittana tunnettu motti on lainaa ruotsin sanasta mått. Ruotsista lainattu pienen rasian nimitys aski on täsmentynyt 20 savuketta sisältävän pakkauksen nimitykseksi.

Kannu on vanha vetomitta, jonka nimi tulee ruotsin sanasta kanna. Kannu oli kaksi tuoppia eli reilut kaksi ja puoli litraa. Tuoppi on tarkoittanut sekä juoma-astiaa että siihen mahtuvan nesteen määrää. Se on lainattu keskiajalla joko ruotsista tai alasaksasta. Entisajan tuoppi veti reilun litran, nykyään nimitetään isoksi tuopiksi puolen litran olutannosta.

Omaperäinen töttö on vanhastaan ollut tuohitorven nimitys, joka kuvailee tuohitorvesta lähtevää ääntä. Putken tai suppilon muotoisia töttöjä tai tötteröitä on myöhemmin alettu kääriä paperista esimerkiksi makeisten kääreiksi. Samaan joukkoon kuuluvat myös vohvelista valmistetut jäätelötötteröt.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Ulkoilu lapsena voi ehkäistä likinäköisyyttä. Silmä näet kaipaa luonnonvaloa.

Likinäköisyys lisääntyy hurjasti kehittyneissä maissa ja varsinkin Aasiassa, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Vuosisadan puolivälissä maailman ihmisistä joka toinen on likinäköinen ja voimakkaasti likinäköisiä on liki miljardi, arvioidaan laajassa katsauksessa Ophtalmology-tiedelehdessä.

Soulissa ja Singaporessa jo nyt yli 90 prosenttia kaksikymmentävuotiaista tarvitsee silmälasit. Länsi-Euroopassa arviolta joka toinen nuori aikuinen on likinäköinen.

Likinäköisyys vaikuttaa modernin elämäntavan vaivalta. Perimä selittää sitä vain osin.

Lukeminen ja jatkuva lähityöskentely lisäävät nykyisen käsityksen mukaan likitaitteisuutta, kuten myös sisällä oleskelu ja valon vähäisyys.

”Varhain aloitetun koulunkäynnin on todettu selvästi lisäävän likinäköisyyttä. Siihen ei ole kiinnitetty huomiota, kun suunnitellaan koulutuksen varhentamista”, sanoo vuosikymmeniä asiaa tutkinut silmälääkäri ja Jyväskylän yliopiston dosentti Olavi Pärssinen.

Likinäköisyyttä lisäävät etenkin Aasian vaurailla alueilla kova pänttääminen jo lapsena sekä älylaitteisiin liimautuminen.

Ulkoilu lapsena sen sijaan näyttää ehkäisevän likinäköisyyttä. Niin sanotuen valoteorian mukaan ulkoilun hyöty seuraa siitä, että oleskellaan paljon luonnonvalossa.

Valoteoriaa tukee kansainvälinen tuore tutkimuskatsaus likinäköisyyden geneettisestä taustasta. Likinäköön nimittäin liittyvät erityisesti geenimuutokset soluissa, jotka vastaavat valon havaitsemisesta ja käsittelystä.

Kysely

Luitko itsesi likinäköiseksi?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 9/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Epäilyksen siemenet

Geeniruoalla voisi olla enemmän ystäviä, jos kaikki olisi alkanut toisin.

 

PÄÄUUTISET

Omalääkäri pitää hengissä

Tuttuudesta koituu iso, elämää pidentävää ilo.

Nykylapset jaksavat odottaa

Vaahtokarkkikokeiden perusteella itsehillintä on parantunut.

Avaruudessa hehkuu timanttipöly

Nanotimantit säteilevät nuorten tähtien ympärillä.

Nukutus muistuttaa unta

Osa aivoista pysyy nukutettunakin puolivalveilla.

 

ARTIKKELIT

Tunne ehtii ensin

Aivomme ovat tunnekone, sillä tunnerakenteet
kehittyivät paljon ennen älyllistä aivokuorta.

Kahvista tuli terveysjuoma

Kahvinjuontia pidettiin kauan pahana tapana.
Nyt se suojaa meitä pahimmilta tappajiltamme.

Maa järisee ennustamatta

Pitkän ajan ennakointi ei onnistu ehkä koskaan,
mutta viime hetken varoituksiin on päästy kiinni.

Lajit yhtyvät villisti

Outo biisoni osoitti, etteivät eläimet välitä
karsinoista, joita me niille rakentelemme.

Yksilöidyt syöpähoidot
alkavat lapsilla

Pieni potilas toipui poikkeuksellisesta syövästä, 
kun lääkärit etsivät hoidon geenien kartoituksella.

Kauneus on aina ollut luonnotonta

Meikit ovat olleet myrkkyä, hameet roihahtaneet
tuleen ja arpikudokset kuvioineet kehoa kuin korut.

 

TIEDE VASTAA

Kuinka kauan voi olla peseytymättä?

Eikö korppi noki toista?

Onko olemassa kasvinsyöjäkäärmeitä?

Kasvaako parta hiuksia nopeammin?

 

KIRJAT

Maailman vanhin julkinen salaisuus

Valtiot ovat kautta aikain urkkineet tietoja vihollisistaan ja ystävistään..

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi…

Sulkavan soutajien haitekairoja tai jotain aivan muuta.
Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Mittansa kullakin

Yksiköt löytyivät monikäyttöisistä käsistä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan