Kana astui kuvaan maatalouden alettua. Kuva: Getty Images
Kana astui kuvaan maatalouden alettua. Kuva: Getty Images

Luonnonlinnut pyöräyttivät perusravintoa pyytäjille.

Sana muna kuuluu uralilaisten kielten ikivanhaan perintösanastoon. Se on havaittu kielikunnan yhteiseksi sanaksi oikeastaan jo ennen kuin kielisukulaisuutta oli edes lopullisesti todistettu.

Ikä ei ole yllätys: pohjoisessa pyyntikulttuurissa luonnonvaraiset linnut ja niiden munat ovat aina olleet tärkeää ravintoa. Kanat ovat astuneet kuvaan vasta siinä vaiheessa, kun suomalaisten esivanhemmat asustelivat Itämeren ympäristössä ja opiskelivat maataloutta germaanisten naapuriensa esimerkkiä noudattaen.

Muna-sanan vastineilla on monissa sukukielissä myös kiveksen tai peniksen merkitys. Itse asiassa tämä merkitys näyttää aivan yhtä vanhalta kuin linnunmunan merkityskin. Nykyään tätä viittausta genitaaleihin pidetään arkisena tai alatyylisenä, mutta sävy johtuu pelkästään julkisen puhekulttuurin normeista: on asioita, joista ei sovi julkisesti puhua, ei ainakaan omilla nimillään. Vanhan kansan puheenparsissa munaa viljellään ahkerasti molemmissa merkityksissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Linnuista puhuttaessa muniminen on asiallista, vaikkakin aikaa ja ponnistelua vaativaa toimintaa, mutta ihmisen muniessa asiat menevät pieleen. Kun ihmistä verrataan pesässä kaakattavaan kanaan, muniminen voi tarkoittaa viivyttelemistä, kuhnailemista ja tyhmyyksien tekemistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös munaaminen on epäonnistumista. Vanhassa kielessä munaaminen on tarkoittanut vahingollisina pidettyjen lintujen munien särkemistä ja pesinnän tuhoamista.

Hienostuneen täydellinen muoto ja kuoren hauraus tekevät munasta sekä koristeellisen että vaikeasti käsiteltävän esineen. Tästä on saatu ainesta tarinoihin ja symboliikkaan.

Kristoffer Kolumbus vakuutti vähättelijät innovatiivisuudestaan, kun hän lupasi saada munan seisomaan pöydällä – ja saikin, kun kolautti sen pään hallitusti kasaan. Siitä pitäen on yllättävän yksinkertaista mutta tehokasta ratkaisua verrattu Kolumbuksen munaan. Kalevalassa Väinämöinen yritti tehdä vaikutuksen Pohjan neitoon vetäisemällä munan solmuun. Tempun yksityiskohtia ei kuitenkaan paljastettu suurelle yleisölle.

Pääsiäismunat muistuttavat siitä, että muna on uuden elämän lähde ja symboli. Eri puolilla maapalloa tunnetaan ikivanha myytti, jonka mukaan koko maailma on syntynyt munasta. Jo muinaiset roomalaiset tunsivat sanonnan ab ovo eli sananmukaisesti ’munasta alkaen’, jolla tarkoitettiin taustojen yksityiskohtaista selvittämistä ennen varsinaiseen asiaan pääsemistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla