Haudasta löytyi muun muassa neandertalinihmisen kallo, joka on litistynyt vuosituhansia painuneiden maakerrosten alla. Kuva: GRAEME BARKER
Haudasta löytyi muun muassa neandertalinihmisen kallo, joka on litistynyt vuosituhansia painuneiden maakerrosten alla. Kuva: GRAEME BARKER

Irakista tehty löytö viittaa siihen, että serkuillamme oli hautausrituaaleja.

Neandertalinihmiset paitsi hautasivat vainajiaan myös asettivat viereen kukkasia. Näin esittää kansainvälinen tutkijaryhmä esittää Antiquity-tiedelehdessä.

Jos väite pitää paikkansa, neandertalinihmiset olivat paljon luultua kehittyneempiä.

Cambridgen yliopiston paleoantropologi ja luuasiantuntija Emma Pomeroyn ryhmä kaivoi pohjoisirakilaisesta Shanidarin luolasta varsin hyvin säilyneen neandertalinihmisen puolikkaan luurangon.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Rintakehä ja selkäranka ovat tallella, kuten myös käden luut. Kallo on litistynyt maakerrostumien puristuksessa, mutta neandertalinihmisen romuluiset piirteet erottuvat hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Kun näin osittain paljastuneen kallon, ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä taitaa olla 40-vuotisen tieteellisen urani huippuhetki", sanoo tutkimusryhmän jäsen Christopher Hunt Science-tiedelehdelle.

Luurangon alla kivettyneessä maaperässä on selviä kaivamisen merkkejä. Näyttää siltä, että maahan tehtiin aikoinaan kuoppa, johon ruumis aseteltiin. Se siis haudattiin tarkoituksella.

Shanidarin luolasta Kurdistanista on löytynyt tähän mennessä useiden neandertalinihmisten jäänteitä. Kuva: GRAEME BARKER

Ruumiin sukupuolta ei ole vielä tunnistettu, mutta vainaja oli kuollessaan 40–50-vuotias. Merkittävää on, että luuranko löytyi samasta osasta luolaa, josta 1960-luvulla löytyi seitsemän aikuisen ja kolmen lapsen jäänteet. Näiden luiden yhteydestä löytyi kivettynyttä siitepölyä ja muita kasvien jäämiä.

Löydöt tehnyt arkeologi Ralph Solecki esitti jo 1960-luvulla, että neandertalilaiset hautasivat lajitoverinsa ja asettelivat kukkia vainajien muistoksi. Väite oli aikoinaan järisyttävä.

Nean­dertalinihmisiä pidettiin tyhminä luolamiehinä, mutta Soleckin löydöt muuttivat asenteita. Jos neandertalilaiset todella hautasivat omiaan, eivät he olleetkaan niin erilaisia kuin me.

Kasvien jäänteet eivät vakuuttaneet kaikkia tutkijoita. Oli aivan mahdollista, että jokin jyrsijä kaiveli luolassa myöhemmin ja varastoi kasvien osia luiden lähelle. Shanidarin luut ovat yli 70 000 vuotta vanhoja. Vuosi­tuhansina ehtii tapahtua paljon.

Solecki ei pystynyt todistamaan vakuuttavasti, että ruumiit todella haudattiin. Voi olla, että nämä neandertalilaiset vain hakivat suojaa luolasta. Osa heistä oli luiden perusteella vakavasti haavoittunut. Ehkä vain kuolivat sinne lähekkäin.

Nyt Pomeroyn ryhmä katsoo kaivuujälkien perusteella, että löydetty luuranko todellakin haudattiin.

Kasvinjäänteiden löytyminen samasta maakerroksesta voi hyvin viitata siihen, että neandertalilaiset harrastivat jonkinlaisia hautausrituaaleja. Ehkä he laskivat vainajien mukana maan poveen villikukkia.

"Olin itse pitkään skeptinen, mutta alan uskoa, että hautaus on loogisempi selitys", Pomeroy sanoo The Guardian -sanomalehdessä.

Olennaista on Pomeroyn mukaan pohtia teon tarkoituksellisuutta. Ruumis voidaan haudata saalistajien pitämiseksi loitolla tai hajun peittämiseksi.

”Mutta jos hautaukseen liittyy muita kuin käytännön elementtejä, se viittaa monimutkaiseen, symboliseen ajatteluun, myötätuntoon ja suruun.”

Kaivuutyö ei ollut aivan mutkatonta. Shanidarin luola on Pohjois-Irakin Kurdistanissa lähellä Mosulia. Tutkijoiden piti kertaalleen paeta Isis-joukkojen tieltä. Kurdien joukot turvasivat ryhmän työskentelyä.

Jäänteet odottavat tarkempaa ajoitusta ja jatkotutkimuksia.

Kanadalaisen Simon Fraser -yliopiston arkeologi Dennis Sandgathe sanoo Science News -lehdessä, että kukkaisrituaalista ei ole vielä tämän perusteella kovia todisteita. Kuitenkin erikseen kaivettu kuoppa vainajan alla tukee ajatusta tarkoituksellisesta hautaamisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla