Pohjoisessa tehdään yhä kampanisuja. Kuva: Lehtikuva
Pohjoisessa tehdään yhä kampanisuja. Kuva: Lehtikuva

Varhaiset vehnäleivonnaiset toivat mieleen maidon.

Suomalaista vuodenkiertoa rytmittävät sesonkileivonnaiset. Jouluna kuuluu syödä pipareita ja torttuja, laskiaisena laskiaispullia ja vappuna tippaleipiä. Tyypillisesti on kysymys makeista leivonnaisista. Ruisleipäähän on perinteisesti syöty joka päivä, joten siitä ei ole ollut merkkipäivien juhlistajaksi.

Suomessa ei ole yhtään kotoperäistä viljalajia, vaan kaikki ovat muualta tuotuja. Vanhin on ohra, joka ei leivontaominaisuuksiltaan ole parhaasta päästä.

Sen viljelyn onkin arveltu yleistyneen kantasuomalaisten esi-isiemme parissa siitä syystä, että ohrasta on saatu mieluista juhlajuomaa olutta. Sen sijaan rukiin ja vehnän osalta tärkeä rooli on ollut erilaisilla leivonnaisilla.

Leipä ja taikina ovat vanhoja germaanisia lainasanoja, joilla voi hyvinkin olla ikää parisen tuhatta vuotta. Ohra puolestaan on balttilainen tai sitäkin vanhempi indoeurooppalainen laina.

Vehnää ja siitä valmistettuja leivonnaisia on suomen länsimurteissa nimitetty nisuksi. Pohjois-Suomessa suosittuja perinneleivonnaisia ovat vieläkin kampanisut, lyhyen ja leveän kamman muotoon leikatut kahvipöydän herkut.

Nisu on selitetty vanhaan perintösanastoon kuuluvan nisä-sanan johdokseksi. Saman sanan murteellinen johdos nisus tarkoittaa nisän tuotetta eli maitoa. Nisun tapauksessa vaaleaa ja miedon makuista viljaa on verrattu valkoiseen ja makeaan maitoon. Vastaavalla tavalla rieska merkitsee murteissa sekä tuoretta maitoa että happamatonta, vaaleista jauhoista leivottua leipää.

Torttuja on monenlaisia, ja yleensä niissä on jotakin täytettä. Sana on saatu suomeen todennäköisesti ruotsista, mutta sillä on takanaan pitkä kansainvälinen historia. Sen alkujuuret juontuvat latinan sanasta tortus, joka tarkoittaa jotakin kierrettyä tai väännettyä.

Pulla tulee leivonnaisen nimenä ruotsista, mutta sen taustalla on laajempi germaaninen sanaperhe, jonka yhdistävänä tekijänä on täyteläisen pyöreä muoto. Samasta perheestä on lainattu myös suomen adjektiivi pullea.

Kakku on muinaisruotsalainen laina ja kakkara samasta sanavartalosta muodostettu johdos. Murteissa kakku tarkoittaa enimmäkseen ruokaleipää.

Pippurilla maustetut ohuet leivonnaiset ovat olleet arvostettua terveysruokaa Euroopassa jo keskiajalla, mutta Suomen rahvas alkoi päästä piparkakkujen ja muiden makeiden leivonnaisten makuun vasta 1800-luvun kuluessa.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2018

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.