Šamaanista sukeutui myöhemmin satuhahmo. Kuva: John William Waterhouse, The Magic Circle 1886/Wikimedia Commons ja SPL/MVPhotos
Šamaanista sukeutui myöhemmin satuhahmo. Kuva: John William Waterhouse, The Magic Circle 1886/Wikimedia Commons ja SPL/MVPhotos

Tietäjässä on aina ollut myönteinen sävy, noita taas on liitetty pahuuteen.

Suomalais-ugrilaiset esi-isämme olivat hyvin tietoisia korkeammista voimista, joiden kanssa piti elää hyvässä sovussa. Suhteita hoiti noidaksi nimitetty ammattihenkilö.

Noita ei siis alkuaan ole viitannut uskomusolentoon tai satuhahmoon, vaan šamaaniin ja tietäjään.

Suomen kirjakielessä noita on esiintynyt Agricolasta alkaen, ja se on tarkoittanut myös profeettaa tai mustan magian harjoittajaa. Verbi noitua merkitsee Agricolalla profetoimista tai ennustamista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Agricola kirjoittaa myös velhoista, jotka saivat voimansa itse paholaiselta. Velho-sana tunnetaan laajalti itämerensuomalaisissa kielissä, ja se on selitetty vanhaksi venäläiseksi lainaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tietäjä on johdettu kantasuomalaisena aikana kielen omista aineksista. Tietäminen tarkoittaa tuntemista, osaamista ja kykenemistä, joten tietäjä-sanalla on alusta alkaen ollut myönteinen ja arvostava sävy. Sen sijaan noita ja velho on usein liitetty pakanuuteen tai pahojen voimien kanssa toimimiseen.

Noitaa tai tietäjää merkitsevä šamaani on lainattu suomeen joko venäjän sanasta šaman tai sitten saksan tai ruotsin vastaavasta sanasta.

Alkuaan se on peräisin jostakin Aasian kielestä, mahdollisesti tunguusista. Se on levinnyt laajalti maailman kieliin muun muassa tutkimus- ja tietokirjallisuuden välityksellä.

Suomessa sana on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla, ja sillä on yleensä tarkoitettu nimenomaan Aasian arktisten kansojen parissa toimivia noitia.

Taika tunnetaan useissa itämerensuomalaisissa kielissä. Se on vanha germaaninen laina, jota nykykielissä vastaa merkkiä tarkoittava sana, esimerkiksi ruotsin tecken ja saksan Zeichen. Sana on lainattaessa ilmeisesti viitannut jonkinlaisiin taikamerkkeihin, esimerkiksi riimukirjaimiin tai maagisiin kuvioihin.

Taika-sanan johdokset taikoa ja taikuri ovat tulleet kirjakieleen 1700-luvulla, mutta aluksi taikuri on tarkoittanut taikauskoista ihmistä, ei taikatemppujen tekijää.

Magia on kansainvälinen sana, joka on suomessa tullut käyttöön 1800-luvulla. Sen taustalla on kreikan mageia.

Sanavartalon perimmäinen lähtökohta on muinaispersialainen kansannimi maguš. Tällä tarkoitettiin kansanryhmää, jolla uskottiin olevan yliluonnollisia kykyjä ja josta kehittyi Persian valtakunnan pappisluokka. Uuden testamentin kreikankielisen alkutekstin magos on Agricolasta alkaen suomennettu itäisen maan tietäjiksi.

Kaisa Häkkinen on akateemikko ja suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2021

 

Keijona
Seuraa 
Viestejä33647

"Ei noi­ta-ak­ka, vaan noi­ta­uk­ko – Suo­mes­sa noi­tuu­des­ta syy­te­tyt olivat enim­mäk­seen miehiä, kertoo tutkija"

https://www.kaleva.fi/ei-noita-akka-vaan-noitaukko-suomessa-noituudesta/...

Tuokin totuus nyt laittaa jotkut häpeämään, kun palstallaiset saa tietää että väärässäolija.
Mutta eipä hätää, sen voi ilmoittaa asiattomaksi ja kuvitella olevansa viisas ja älykäs.m, vastuuntuntoinen rehellinen realisti.

Kumpihan on todennäköisesti oikeassa? sellainen ihminen joka virheitä toistuvasti harrastaa tai sellainen joka virheitä ei tee.
(ad-hominen argumentoitivirheiden tekemisestä tunnistaa virheiden tekijän )

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Turnipsiko
Seuraa 
Viestejä2144

joo noidat on monesti naisia niin pitää aatella erinlailla samat teot

tietäjä sanoo että kohta sataa: kansa taputtaa ja tuo lahjoja

noita sanoo; että kohta sataa: kansa alkaa kokoomaan puita

nuotiota varten.

ja jotku vielä tukee tämmöistä ajatusmaailmaa,,

Sisältö jatkuu mainoksen alla