Vyö on täkäläisiä. Kuva: Getty Images
Vyö on täkäläisiä. Kuva: Getty Images

Kutomalla syntyi köysiä, eikä sarka tarkoittanut kangasta.

Suomen vanhimmasta perintösanastosta on nykypäiviin asti säilynyt vain pari vaatetukseen viittaavaa sanaa. Nämä ovat paitaa tai mekkoa tarkoittava sopa ja sitä täydentävä vyö.

Sopa ei esiinny enää itsenäisenä sanana, mutta siitä on muodostettu monia yleiskielisiä johdoksia, esimerkiksi sopia, sovittaa, sovelias, sopeutua ja sopimus. Sotavarustusta merkitsevä sotisopa on poimittu kansanperinteestä kirjakieleen 1800-luvulla.

Suomalais-ugrilainen sopa oli tehty nahasta, sillä kankaiden valmistus on opittu vasta myöhemmin Itämeren alueella. Vanhaan perintösanastoon kuuluvat kyllä verbit kutoa ja punoa, mutta ne ovat ilmeisesti liittyneet köysien, nyörien ja verkkojen valmistukseen. Selvästi kankaisiin viittaavat sanat ovat useimmiten lainaperäisiä.

Vanhoja germaanisia lainoja ovat esimerkiksi kangas, lanka, neula, päärme, sauma ja päärmettä tai käännettä merkitsevä palle. Ommella-verbin alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta se saattaa liittyä germaaniseen umpi-sanueeseen.

Kangaspuissa loimilankojen kulkua ohjailevaa osaa tarkoittava kaide on joko vanha germaaninen tai vähän nuorempi ruotsalainen laina. Yleisempää käyttöä kaide on saanut putoamista tai kulkua estävän suojarakenteen nimityksenä. Pirta, sukkula ja värttinä ovat puolestaan vanhoja venäläisiä lainoja.

Kankaita on valmistettu villasta ja pellavasta. Villa on vanha balttilainen laina, mutta villaa tuottavan kotieläimen nimitys lammas on saatu germaaneilta, samoin kuin vanuttamalla valmistettua paksua kangasta tarkoittava huopa.

Pellavaa tai pellavakangasta merkitsevä liina on myös germaaninen laina. Varsinkin itämurteissa ja itäisissä lähisukukielissä liina voi tarkoittaa myös hamppua, josta saa samantapaista kuitua. Hamppu-sana on myöhempää lainaa ruotsista. Pellavan alkuperä on epäselvä, vaikka lainaetymologioita onkin esitetty useista naapurikielistä.

Sarka kuuluu vanhaan perintösanastoon, mutta se ei ole alkuaan tarkoittanut kangasta vaan pitkulaista kaistaletta. Sen sijaan verka on ilmeisesti germaaninen laina.

Silkki on vaeltanut Eurooppaan kaukaa Aasiasta, mahdollisesti kiinan kielestä. Ylelliseen nukkapintaiseen kankaaseen viittaava sametti juontuu monen mutkan kautta kreikasta. Arkisempi tulokas on puuvilla, joka lienee käännöslaina saksan sanasta Baumwolle. Ruotsin vastaava bomull on suomessa vääntynyt pumpuliksi.

Kaisa Häkkinen on Suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2018

Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2900
Liittynyt13.7.2018

Omat vaatteet vähissä

Minijehova kirjoitti: Zorba the Greek kirjoitti: Minijehova kirjoitti: harika kirjoitti: Good Ekaa kertaa elämässäni epäilen kanssakeskustelijaa vaimokseni. =D Tiedustelu lähetetty irl Profiilin mukaan telecom headhuntteri. Linkki langoille. Onks emäntäs? Ei ole. Ei sen kummemmasta syystä epäilys herännyt, kuin ekan viestin kohdalla jo laitettu kuvaava kuva ja edellisenä päivänä pikkulikka laittoi viestiä: "vmp taas miesten vauvapalstallasi jauhat, pitänee kirjautua huomenna... =D" No hyvä...
Lue kommentti