Kunnon rajoitus ei jäänyt huomaamatta. Kuva: Vastavalo
Kunnon rajoitus ei jäänyt huomaamatta. Kuva: Vastavalo

Vanha kansa merkitsi piirin ja pystytti määrän.

Koronaepidemian vaivaamassa maailmassa rajat ja rajoitukset ovat viime aikoina olleet jokapäiväinen puheenaihe.

Raja-sana on selitetty lainaksi venäjän sanasta kraj, joka tarkoittaa rajan lisäksi muun muassa piiriä, rajattua aluetta, reunaa, syrjää ja seutua.

Raja-sanan johdos rajoittaa on vanhimmissa kirjallisissa lähteissä tarkoittanut rajamerkeillä merkitsemistä. Sen johdos rajoitus on tullut kirjakieleen 1840-luvulla, jolloin sitä on käytetty lakikielessä rajapyykkien, kiviröykkiöiden, kallioiden ja aitojen sekä muiden laillisiksi pyhitettyjen rajamerkkien yleisnimityksenä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Samantapaisia merkityksiä on vanhastaan ollut myös määrä-sanalla. Sekin on lainaa venäjästä, jossa méra merkitsee mittaa, lukumäärää tai rajaa. Suomen vanhassa lakikielessä määrä on voinut tarkoittaa myös mitattua maa-aluetta tai rajamerkkiä, esimerkiksi mittaustilanteessa maahan lyötyä seivästä tai pysyvämpään käyttöön tarkoitettua pystyyn nostettua kiveä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sekä raja että määrä ovat esiintyneet suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen, mutta ilmeisesti ne ovat jo paljon vanhempia lainoja, sillä ne tunnetaan laajalti myös lähisukukielissä. Lainaperäisyys osoittaa, että rajoista puhuminen on ollut tärkeää naapurien kesken.

Kantasuomalaisten elämässä on kyllä ollut rajoja ja rajoituksia jo ennen kosketusta slaavilaisiin naapureihin, mutta niitä on nimitetty toisella tavalla.

Ikivanhasta perintösanastosta löytyy sana piiri, jolla on vanhastaan ollut monia merkityksiä, kuten kehä, ympyräviiva, rajaviiva tai raja.

Samoja merkityksiä löytyy myös sukukielistä, ja esimerkiksi virossa rajan merkitys on päässyt etusijalle. Ersämordvan piŕe merkitsee aidalla suojattua paikkaa, esimerkiksi puutarhaa.

Rajatun alueen lisäksi piiri on saanut aikojen kuluessa myös abstraktimpia merkityksiä, kun puhutaan esimerkiksi ystäväpiiristä, lukupiiristä tai kokemuspiiristä.

Viralliseen hallintoon liittyvien rajojen piirtäminen on tullut suomalaisten elämässä ajankohtaiseksi keskiajalta lähtien. Maanomistus- ja valtasuhteet sekä niiden muutokset ovat olleet pakottava syy rajankäyntiin ja rajojen merkitsemiseen.

Rajojen siirtäminen salaa oli vakava rikos, josta sai rangaistuksen ajallisessa elämässä tai viimeistään kuoleman jälkeen. Siirtäjän uskottiin jäävän kummittelemaan muutetun rajan paikalle ja huutavan siellä ikuisesti, missä oikea raja kulkee.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2020

Sisältö jatkuu mainoksen alla