Suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia. Kuva: Emilia Kangasluoma
Suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia. Kuva: Emilia Kangasluoma

Kolme neljä kuppia kahvia päivässä pienentää riskiä kuolla ennenaikaisesti ja näyttää suojaavan sydänsairauksilta ja syöviltä.

Suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin mikään muu kansa maailmassa. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tietojen mukaan suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia.

Jos puolen kilon kahvipaketista saadaan noin 65 kupillista, suomalaisten keskikulutukseksi tulee näin laskettuna 3,5 kuppia päivässä.

Se on hyvä määrä, osoittaa uusi brittitutkimus British Medical Journalissa. Laajassa katsauksessa tutkijat kokosivat yhteen kahvin vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia ja tulos on, että kahvinjuonti on hyväksi terveydelle.

Kolme neljä kuppia päivässä näyttää tilastollisesti olevan riittävä määrä tuottamaan monenlaista terveyshyötyä.

Säännöllisesti kahvia juovilla oli kautta linjan hieman pienempi riski kuolla ennenaikaisesti.

Kahvi näyttää suojaavan sydänsairauksilta ja eräiltä syöviltä kuten ihon, kohdunkaulan ja virtsarakon syöviltä. Samoin kahvinjuonti ehkäisee jonkin verran tyypin 2 diabetesta, sappikiviä ja kihtiä.

Erityisesti kahvi näyttää suojaavan maksasairauksilta ja kirroosilta. Tämä on havaittu aiemminkin ja asian jatkoselvitys kaipaisi satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, kirjoittavat tutkijat raportissaan.

Ainoat haitat havaittiin raskaana olevilla naisilla. Kahvinjuonti raskauden aikana oli tilastollisesti yhteydessä lapsen pienempään syntymäpainoon, ennenaikaiseen syntymään ja luunmurtumiin raskausaikana.

Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista tai vaikutusmekanismeista.

Englantilaisten kansanterveystutkijoiden uusi katsaus on menetelmältään niin sanottu sateenvarjokatsaus. Siinä koottiin kahvin vaikutuksista yhteen 201 meta-analyysia, eli jo itsessään laajaa katsausta.

Suurimmat hyödyt saa, kun nauttii kahvia kolme kupillista päivässä. Sitä suuremmista määristä ei vaikuttanut olevan haittaa, mutta hyödyt pienenevät, mitä enemmän juo. Tutkijat kirjoittavat, että tavanomaisella käytöllä kahvi vaikuttaa olevan turvallista.

Englantilaistutkijoiden tulokset ovat linjassa kahden vastikään julkaistun laajan kohorttitutkimuksen kanssa.

Toisessa niistä seurattiin 521 000 eurooppalaista kymmenessä maassa 16 vuoden ajan ja havaittiin, että kahvia eniten nauttivilla miehillä oli 12 prosenttia pienempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia ollenkaan. Tutkimus löytyy täältä.

Naisilla luku oli 7 prosenttia.

Toinen tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa ja siinä seurattiin 185 000 ihmistä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että yli neljän kupin nauttiminen päivässä vähensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 18 prosenttia.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti