Suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia. Kuva: Emilia Kangasluoma
Suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia. Kuva: Emilia Kangasluoma

Kolme neljä kuppia kahvia päivässä pienentää riskiä kuolla ennenaikaisesti ja näyttää suojaavan sydänsairauksilta ja syöviltä.

Suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin mikään muu kansa maailmassa. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tietojen mukaan suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia.

Jos puolen kilon kahvipaketista saadaan noin 65 kupillista, suomalaisten keskikulutukseksi tulee näin laskettuna 3,5 kuppia päivässä.

Se on hyvä määrä, osoittaa uusi brittitutkimus British Medical Journalissa. Laajassa katsauksessa tutkijat kokosivat yhteen kahvin vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia ja tulos on, että kahvinjuonti on hyväksi terveydelle.

Kolme neljä kuppia päivässä näyttää tilastollisesti olevan riittävä määrä tuottamaan monenlaista terveyshyötyä.

Säännöllisesti kahvia juovilla oli kautta linjan hieman pienempi riski kuolla ennenaikaisesti.

Kahvi näyttää suojaavan sydänsairauksilta ja eräiltä syöviltä kuten ihon, kohdunkaulan ja virtsarakon syöviltä. Samoin kahvinjuonti ehkäisee jonkin verran tyypin 2 diabetesta, sappikiviä ja kihtiä.

Erityisesti kahvi näyttää suojaavan maksasairauksilta ja kirroosilta. Tämä on havaittu aiemminkin ja asian jatkoselvitys kaipaisi satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, kirjoittavat tutkijat raportissaan.

Ainoat haitat havaittiin raskaana olevilla naisilla. Kahvinjuonti raskauden aikana oli tilastollisesti yhteydessä lapsen pienempään syntymäpainoon, ennenaikaiseen syntymään ja luunmurtumiin raskausaikana.

Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista tai vaikutusmekanismeista.

Englantilaisten kansanterveystutkijoiden uusi katsaus on menetelmältään niin sanottu sateenvarjokatsaus. Siinä koottiin kahvin vaikutuksista yhteen 201 meta-analyysia, eli jo itsessään laajaa katsausta.

Suurimmat hyödyt saa, kun nauttii kahvia kolme kupillista päivässä. Sitä suuremmista määristä ei vaikuttanut olevan haittaa, mutta hyödyt pienenevät, mitä enemmän juo. Tutkijat kirjoittavat, että tavanomaisella käytöllä kahvi vaikuttaa olevan turvallista.

Englantilaistutkijoiden tulokset ovat linjassa kahden vastikään julkaistun laajan kohorttitutkimuksen kanssa.

Toisessa niistä seurattiin 521 000 eurooppalaista kymmenessä maassa 16 vuoden ajan ja havaittiin, että kahvia eniten nauttivilla miehillä oli 12 prosenttia pienempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia ollenkaan. Tutkimus löytyy täältä.

Naisilla luku oli 7 prosenttia.

Toinen tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa ja siinä seurattiin 185 000 ihmistä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että yli neljän kupin nauttiminen päivässä vähensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 18 prosenttia.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.