Suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia. Kuva: Emilia Kangasluoma
Suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia. Kuva: Emilia Kangasluoma

Kolme neljä kuppia kahvia päivässä pienentää riskiä kuolla ennenaikaisesti ja näyttää suojaavan sydänsairauksilta ja syöviltä.

Suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin mikään muu kansa maailmassa. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tietojen mukaan suomalainen nauttii vuodessa noin kymmenen kiloa kahvia.

Jos puolen kilon kahvipaketista saadaan noin 65 kupillista, suomalaisten keskikulutukseksi tulee näin laskettuna 3,5 kuppia päivässä.

Se on hyvä määrä, osoittaa uusi brittitutkimus British Medical Journalissa. Laajassa katsauksessa tutkijat kokosivat yhteen kahvin vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia ja tulos on, että kahvinjuonti on hyväksi terveydelle.

Kolme neljä kuppia päivässä näyttää tilastollisesti olevan riittävä määrä tuottamaan monenlaista terveyshyötyä.

Säännöllisesti kahvia juovilla oli kautta linjan hieman pienempi riski kuolla ennenaikaisesti.

Kahvi näyttää suojaavan sydänsairauksilta ja eräiltä syöviltä kuten ihon, kohdunkaulan ja virtsarakon syöviltä. Samoin kahvinjuonti ehkäisee jonkin verran tyypin 2 diabetesta, sappikiviä ja kihtiä.

Erityisesti kahvi näyttää suojaavan maksasairauksilta ja kirroosilta. Tämä on havaittu aiemminkin ja asian jatkoselvitys kaipaisi satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, kirjoittavat tutkijat raportissaan.

Ainoat haitat havaittiin raskaana olevilla naisilla. Kahvinjuonti raskauden aikana oli tilastollisesti yhteydessä lapsen pienempään syntymäpainoon, ennenaikaiseen syntymään ja luunmurtumiin raskausaikana.

Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista tai vaikutusmekanismeista.

Englantilaisten kansanterveystutkijoiden uusi katsaus on menetelmältään niin sanottu sateenvarjokatsaus. Siinä koottiin kahvin vaikutuksista yhteen 201 meta-analyysia, eli jo itsessään laajaa katsausta.

Suurimmat hyödyt saa, kun nauttii kahvia kolme kupillista päivässä. Sitä suuremmista määristä ei vaikuttanut olevan haittaa, mutta hyödyt pienenevät, mitä enemmän juo. Tutkijat kirjoittavat, että tavanomaisella käytöllä kahvi vaikuttaa olevan turvallista.

Englantilaistutkijoiden tulokset ovat linjassa kahden vastikään julkaistun laajan kohorttitutkimuksen kanssa.

Toisessa niistä seurattiin 521 000 eurooppalaista kymmenessä maassa 16 vuoden ajan ja havaittiin, että kahvia eniten nauttivilla miehillä oli 12 prosenttia pienempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia ollenkaan. Tutkimus löytyy täältä.

Naisilla luku oli 7 prosenttia.

Toinen tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa ja siinä seurattiin 185 000 ihmistä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että yli neljän kupin nauttiminen päivässä vähensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 18 prosenttia.

Kierjakielemme isä tarvitsi sopivan käsitteen suomennokseensa.

Tyyli syntyy yleensä monien osatekijöiden summasta, mutta myös yksittäisillä sanoilla voi olla tärkeä rooli. Hyvä esimerkki on isänmaa, joka jo sellaisenaan tuo mieleen suuria, juhlallisia asioita: taistelun oman kotimaan puolesta, rakkauden omaan syntymämaahan, toivon oman maan onnellisesta tulevaisuudesta.

Juhlallisuuden voi kääntää huumoriksi käyttämällä sanaa epätavallisessa yhteydessä, kuten teki Jari Tervo television viihdeohjelmassa: Uutisvuoto − isänmaan asialla.

Oman maan nimittäminen isänmaaksi ei ole suomalaisten keksintöä. Uralilaisille esi-isillemme ei maan omistaminen ollut tärkeätä. Sen sijaan haluttiin päästä nauttimaan luonnon antimista mahdollisimman suotuisissa paikoissa, kuten hyväksi tunnetuilla kala-apajilla ja riistamailla.

Lakikielessä puhutaan vieläkin ylimuistoisesta nautinnasta, kun tarkoitetaan muistitietoa ja asiakirjalähteitä vanhempia oikeuksia hallita tai käyttää esimerkiksi tiettyä kalastuspaikkaa.

Maan omistaminen tuli tärkeäksi pysyvän asutuksen ja maatalouden kehittymisen myötä. Monissa muissa maissa tämä tapahtui paljon aikaisemmin kuin Suomessa.

Jo muinaiset roomalaiset käyttivät isää merkitsevästä pater-sanasta johdettua adjektiivia patria viitatessaan isältä tai esi-isiltä perittyyn maaomaisuuteen. Se vakiintui kotimaata tai syntymämaata tarkoittavaksi substantiiviksi.

Latinankielisessä Uudessa testamentissa käytetään sanaa patria etenkin maallisen kotimaan merkityksessä. Kun sitä alettiin kääntää suomeksi, sanalle piti keksiä sopiva vastine.

Mikael Agricola haki mallia Lutherin saksalaisesta Bibliasta, ja sieltä löytyi Vaterland, joka oli muodostettu jo keskiajalla patria-sanan ideaa mukaillen. Suomeksi siitä tuli sananmukaisesti isänmaa.

Erona nykykäytäntöön oli se, että Agricola saattoi lisätä alkuosaan omistusliiteen: ei profeetta isänsmaalla mitään maksa. Nykykäännöksessä ei samassa yhteydessä puhuta isänmaasta, vaan paikalla on sananlaskuksi kiteytynyt ilmaus: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.

Isänmaa otettiin käyttöön myös hallintokielessä. Sillä vedottiin tehokkaasti alamaisten uskollisuuteen ja tukeen sotien ja muiden koettelemusten aikana. Suurvalta-aikana 1600-luvulla meidän rakas isänmaamme oli jo vakiintunut fraasi, mutta silloin se ei vielä viitannut Suomeen vaan koko Ruotsin valtakuntaan.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 12/2017 

 

PÄÄKIRJOITUS

Epäile vain

Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.

 

PÄÄUUTISET

Lintuvirus muuntuu pelottavasti

Tappajaksi tiedetty H7N9 leviää fretistä frettiin – milloin ihmisestä ihmiseen?

Tuoksu ei vielä myrkytä

Tanskalaiset kartoittivat neljän yleisen hajusteen haitallisuutta.

Biologia säätää leikkejä

Apinoillakin on tyttöjen ja poikien puuhat.

 

ARTIKKELIT

Vältä flunssa, keskity käsiisi

96 prosenttia meistä näplää huomaamattaan nenäänsä.
Se on varmin tapa tartuttaa itsensä.

Arktinen metaani karkaa
Miten käy ilmaston?

Räjähdyspurkaus tietäisi lämpökatastrofia.

Näistä maailma puhuu 2018

Toimitus ennakoi kärkiuutisia:

Kohta mennään kilpaa Kuuhun. Parempaa ruokaa geenisaksilla?

Lisää puhdasta energiaa. Masennus on myös tulehdus.

Psykedeeli korjaa mieltä. Lämpeneminen sorkkii säitä.

Kvanttilaskin valmistuu. Muovi koettelee merielämää.

Suru on aina oma

Väärää tapaa surra ei ole olemassa.

Kalat tekevät ikäennätyksiä

Holkeri päihittää mennen tullen jopa valaan.

Agricola, Suomen salaperäisin suurmies

1500-luvun pohjolassa ei ollut tapana laatia
muotokuvia hengen jättiläisistä.

 

TIEDE VASTAA

Voiko jäisen kinkun paistaa?

Miksi otetaan vaari?

Miksei ydinjätettä lähetetä Aurinkoon?

Miksi lääkäreiden käsialasta ei saa selvää?

Mitkä eläimet tuottavat eniten ulostetta?

Miksi sama ruoka kylläsyttää?

 

KIRJAT

Ihminen menettää kruununsa

Menestyskirjailija ja historioitsija Yuval Harari
ennustaa nyt tulevaisuutta.

 

OMAT SANAT

Isänmaan asialla

Kirjakielemme isä tarvitsi sopivan käsitteen suomennokseensa.

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Aivotutkimuksen uranuurtaja

Neurofysiologi Riitta Hari alkoi seurata aivojen toimintaa livenä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.