Lapset odottavat lähtöä Ruotsiin vuonna 1943. Kaikkiaan 80
000 suomalaislasta evakuoitiin sodan aikana lähinnä Ruotsiin. Kuva: Kersantti N. Verronen/SA-kuva
Lapset odottavat lähtöä Ruotsiin vuonna 1943. Kaikkiaan 80 000 suomalaislasta evakuoitiin sodan aikana lähinnä Ruotsiin. Kuva: Kersantti N. Verronen/SA-kuva

Ongelmat siirtyivät äidiltä tyttärelle, mutta eivät pojalle.

Sotalapseksi joutumisen trauma vaikeuttaa elämää myös seuraavassa sukupolvessa, osoittaa laaja tutkimus sotalasten jälkeläisten psyykkisistä ongelmista.

Suomalaiset tutkijat yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa vertasivat sotalapsien omia lapsia näiden serkkuihin, joiden vanhempia ei ollut lähetetty sotalapsiksi.

Paljastui, että naispuolisten sotalasten tyttärillä on lähes viisinkertainen riski sairastua masennukseen kuin heidän serkuillaan, joiden äiti oli pysynyt kotona.

Sotalasten pojilla riski sairastua psyykkisesti ei ollut suurempi kuin serkuilla. Ongelmia ei ollut enempää myöskään naisilla, joiden isä oli ollut sotalapsena.

Ongelmat välittyivät siis vain äideiltä tyttärille.

Silti sotalapsena olleen äidin oma masennus ei selittänyt tyttären masennusriskiä paljonkaan. Siksi sotalapsen kokemuksessa voi olla jotain muita tekijöitä, jotka selittävät vaikeuksien periytymisen tyttärille.

”Äiti ehkä samaistuu tyttäreensä voimakkaammin kuin eri sukupuolta olevaan poikaansa”, pohtii tutkimusryhmään kuuluva tutkija Nina Santavirta Helsingin yliopistosta.

”Jos äiti on kokenut erotrauman, kokemukset ja vaikeat tunteet voivat uudelleen aktivoitua tilanteessa, jossa he saavat itse lapsia. Näin äidin ja lapsen kiintymyssuhde voi häiriintyä.”

Tutkijat puhuvat varovasti sotalapsisyndroomasta, joka ei ole kliininen masennus.

”Sotalapsikokemus on aiheuttanut hyvää mutta myös sellaista, joka on heikentänyt elämänlaatua. Siihen liittyy epävarmuuden tunnetta ja kokemusta, että on tullut petetyksi eikä pysty luottamaan muihin ihmisiin”, Santavirta kertoo.

Santavuoren mukaan myös epigeneettiset muutokset voivat selittää ongelmien periytymistä.

Epigeneettiset muutokset ovat sellaisia, jotka eivät muuta perintötekijöitä itseään vaan säätelytekijöitä, jotka vaikuttavat geenien toiminnan vahvistumiseen tai vaimentumiseen. Nämäkin muutokset voivat geenien tavoin siirtyä jälkipolville.

”Jos äiti on kokenut jotain traumaattista, geenien ilmentyminen voi muuttua niin, että stressin säätelyssä tulee ongelmia. Se taas johtaa siihen, että vuorovaikutussuhteet tai tunteiden hallinta vaikeutuu”, Santavirta selittää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin rekisteritietojen perusteella psyykkisiä sairastumisia, joiden takia ihmiset olivat päätyneet sairaalaan asti.

”Huono puoli rekisteripohjaisessa tutkimuksessa on se, että piiloon jää sellainen psyykkinen pahoinvointi, joka ei ole johtanut sairaalahoitoon.”

Myös toisessa kaksi vuotta sitten julkaisemassaan tutkimuksessa ryhmä huomasi sukupuolieron sotalapsuuden vaikutuksissa.

Sen perusteella sotalapseksi lähettäminen koetteli kovimmin nimenomaan tyttöjä. He joutuivat kotiin jääneitä sisaruksiaan useammin sairaalahoitoon masennuksen takia.

Poikia taas evakkokokemus pikemminkin suojeli. He näet joutuivat päihteiden takia sairaalaan harvemmin kuin kotiin jääneet veljensä.

”Ajattelimme, että suojavaikutusta mahdollisesti selittäisi miehen malli eli ruotsalainen ”pappa”, joka heillä oli sijaisperheessä. Kotona isät olisivat sodassa. Monilla sotalapsilla oli hyvät olot Ruotsissa, ja he viihtyivät siellä”, Santavirta sanoo.

Sotalapsiksi lähetettiin Suomesta kaikkiaan 80000 lasta.

Uuden tutkimuksen julkaisi arvostettu JAMA Psychiatry.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä2648
Liittynyt21.7.2017

Sotalasten traumat periytyvät heidän lapsilleen

Oi että. Hyvä että moni auttoi... mutta ihan sitä eroa ajatellen, järkyttävää. Voi tosiaankin olla, että äiti samaistuu enemmän tyttäreen; ja mikäli äiti on sotalapsena kokenut, ettei ole vanhemmilleen pitämisen & rakkauden arvoinen, hän ei (tiedostamatta) ehkä jaksa uskoa tyttölapseen. Mutta pojan kanssa voi käydä jopa päinvastoin? Tiedän perheitä, joissa poikia arvostettiin tyttöjä enemmän. Kun näiden perheiden tytöt aikanaan saivat pojan, he tuntuivat suorastaan halveksivan vauvaa...
Lue kommentti

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.