Suomen tunnetuin tutkija on avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja – ja kiinnostus avaruustutkimukseen on historiallisessa huipussaan. Kuva: Sanoma-arkisto ja Nasa:
Suomen tunnetuin tutkija on avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja – ja kiinnostus avaruustutkimukseen on historiallisessa huipussaan. Kuva: Sanoma-arkisto ja Nasa:

Luotamme tieteeseen lujemmin kuin koskaan. Eniten suhtautumista jakaa puoluekanta, kertoo tiedebarometri.

Nyt sen kehtaa sanoa ääneen: suomalaiset suorastaan rakastavat tiedettä. Kiinnostuksemme tieteeseen on kansainvälisesti verrattuna suurta. Arvostamme tutkimusta ja tieteen instituutioita ja luotamme tieteen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ja maailmanlaajuisia ongelmia. Kansan tuki tieteelle ei ole horjunut, vaikka päättäjien suusta on saatu viime vuosina kuulla tutkijoita ja kaiken maailman dosentteja väheksyviä kommentteja.

Tämä käy ilmi kaikkien aikojen seitsemännestä tiedebarometrista. Se on kolmen vuoden välein tehtävä kyselytutkimus, joka luotaa suomalaisten asenteita tiedettä kohtaan. Ensimmäinen barometri ilmestyi vuonna 2001. Nyt julkaistuun kyselyyn vastasi yli kaksituhatta henkilöä viime kesänä.

Tulos on monin kohdin mieluista luettavaa suomalaisen tieteen näkökulmasta. Luottamus tieteeseen on kolmessa vuodessa vahvistunut, ja se on nyt historiallisessa huipussaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kansalaiset ovat luottamuksessaan varsin yhdenmukaisia. Voimakkaimmin tieteen nimiin vannoo koulutetuin väestönosa. Pientä säröä kuvaan tuo puoluekanta, jonka vaikutusta tiedeasenteisiin peilattiin nyt ensi kertaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lähes yhdeksän kymmenestä vihreiden kannattajasta kertoo luottavansa tieteeseen, perussuomalaisista ja viime eduskuntavaaleissa äänestämättä jättäneistä noin joka toinen. Perinteisten puolueiden välillä ei ole havaittavissa suuria eroja. Lähimmäksi vihreiden tasoa kohoavat kokoomuksen kannattajat.

Ohi eduskunnan ja kirkon

Tiedeorganisaatioista luotettavimmiksi mielletään yliopistot ja korkeakoulut. Kolme neljästä vastaajasta tuntee niitä kohtaan suurta luottamusta. Ammattikorkeakoulut jäävät yliopistoista ja korkeakouluista jälkeen vain hiukan.

Yksittäisistä tutkimuslaitoksista luotetuin on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Myös Suomen Akatemia nousee korkealle ohi median, eduskunnan ja kirkon.

Artikkelin grafiikat: Riku Koskelo/Tiede

Barometrin perusteella tieteen julkisuuskuva ja yhteiskuntasuhteet ovat kunnossa. Sen ohittavat luottamusvertailussa vain poliisi ja puolustusvoimat. Tiede jättää taakseen muun muassa oikeuslaitoksen.

Tiedettä paitsi arvostetaan myös pidetään tasokkaana. Sen kykyyn tuottaa paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti.

Erityisen hyvän arvion saa suomalainen lääketiede. Useampi kuin seitsemän kymmenestä antaa sille hyvän arvosanan, ani harva huonon. Lähes yhtä mairitteleviin lukemiin yltää teknologia.

Tiedebarometrin vastaajat jakavat tunnustusta koko tiedeyhteisölle. Tutkimuksen yleinen laatu koetaan hyväksi. Sellaiseksi sen arvioi useampi kuin seitsemän vastaajaa kymmenestä. Kaksi kolmesta kiittää tutkimuksen ja tieteentekijöiden kansainvälistä tasoa. Koko tieteen tila nähdään valoisampana kuin kolme vuotta sitten.

Myös tieteen olemusta ymmärretään entistä paremmin. Tiede mielletään moniääniseksi, eikä tutkijoiden erimielisyyden katsota rapauttavan luotettavuutta. Väitteen ”Tieteeseen ei voi luottaa, koska saman alan asiantuntijat voivat olla jostakin asiasta täysin eri mieltä” hyväksyy alle joka viides vastaaja. Se kertoo väestön valistuneisuudesta.

Väite ”Ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen” vahvistaa valistuneisuuden vaikutelmaa. Kolme neljästä yhtyy näkemykseen, ani harva torjuu sen. Suomalaisten voi katsoa kestäneen hyvin median pyrkimystä luoda draamaa ja kärjistäviä vastakkainasetteluja.

Tieteen ristiriitaisuuden sieto kasvaa koulutuksen mukana. Akateemisesti koulutetuille asia on barometrin tulosten perusteella lähes itsestään selvä.

Kykyihin uskotaan vankasti

Barometri selvitti myös vastaajien odotuksia. Millaisia ongelmia tiede pystyy ratkomaan?

Odotukset osoittautuvat aiempaa optimistisemmiksi. Usko tieteen mahdollisuuksiin on kauttaaltaan myönteisempää kuin barometriseurannan aloitusvuonna 2001.

Tieteen uskotaan löytävän keinoja sairauksien hoitoon, eliniän pidentämiseen ja energiapulmien ratkaisuun. Keskimääräistä luottavaisempia ovat nuoret, yliopistokoulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat.

Puolueiden kannattajien näkemyksissä ei juuri ilmene eroja. Optimistisimmin tieteen mahdollisuuksiin suhtautuvat vihreiden, kokoomuksen ja keskustan äänestäjät.

Jopa ilmastonmuutoksen torjumiseen tai jarruttamiseen suhtaudutaan luottavaisesti. Luottamus on myös kasvanut kolmessa vuodessa merkittävästi. Puolet uskoo keinoja löytyvän, joka neljäs lukeutuu pessimisteihin.

Ilmastonmuutoksesta on tullut kiistelty kauhuskenaario julkiseen keskusteluun, mutta politiikan kärkiteemaksi ilmasto nousee harvoin.

Kevään 2019 eduskuntavaaleista tuli kuitenkin ilmastovaalit. Vihreät ja erityisesti perussuomalaiset selvästikin hyötyivät tapahtuneesta. Ensin mainittu kantaa korostetusti huolta ilmastosta, jälkimmäinen ei niinkään. Perussuomalaiset puhuvat ”ilmastohysteriasta”.

Ilmastopolitiikan jakolinja oireilee myös tuoreessa tiedebarometrissa. Väitettä ”Ilmastonmuutoksen eteneminen on vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia” tukee liki kolme neljästä suomalaisesta. Skeptikot jäävät vähemmistöön, mutta heidän määränsä on kasvanut selvästi kolmessa vuodessa. Lukema on nyt mittaushistorian toiseksi korkein.

Jakauman voi tulkita heijastelevan vaaleissa havaittua kahtiajakoa. Yhdeksän kymmenestä vihreiden kannattajasta pitää ilmastonmuutosta aitona uhkana, joka vaatii poliitikoilta toimia. Alle yksi kolmesta perussuomalaisten kannattajasta kokee samoin.

Geenit ylös, pseudo alas

Aiemmissa barometreissa suhtautuminen geenitutkimukseen on tuottanut hajontaa. Torjuntaa ovat aiheuttaneet varsinkin perimän muuntelu ja mahdolliset ihmisen kloonaushankkeet.

Asennoituminen on muuttunut aiempaa hyväksyvämmäksi. Useampi kuin joka toinen vastaaja katsoo, että riskeistä huolimatta geeniteknologiaan liittyvästä tutkimuksesta on suurta hyötyä ihmiskunnalle. Väitteen torjuu noin joka seitsemäs.

Geenitutkimusta lääkkeiden kehittämiseksi pidetään hyvänä, mutta muuntogeenistä ruokaa kohtaan tunnetaan edelleen epäluuloa. Suhtautuminen on pysynyt kriittisenä mittaushistorian alusta asti. Epäluuloisten määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti kolmessa vuodessa. Väite ”Geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmisille kuin ympäristöllekin” saa hyväksynnän joka neljänneltä. Eri mieltä on kaksi viidestä.

Geeniruokaa pelkäämättömien osuuden kasvu, +11 %, on yksi tiedebarometrin suurimmista asennemuutoksista. Keskimääräistä enemmän luottamusta tuntevat nuorimmat ja koulutetuimmat. Miehet suhtautuvat hyväksyvämmin kuin naiset.

Toinen selvä muutos koskee tieteen vastapoolia, huuhaata. Kaikenlaisen pseudotieteen suosio on ollut pitkään laskussa, ja suuntaus jatkuu.

Tämänvuotisessa barometrissa selvitettiin entiseen tapaa kuuden tiedeyhteisön tunnustusta vailla olevan opin uskottavuutta. Testiin joutuivat kansanparannus, homeopatia, luontaislääkkeet, horoskoopit, ufousko ja telepatia. Vastaukset osoittavat, että niitä kannatetaan vähän.

Eniten ymmärrystä saa kansanparannus. Kolmannes suomalaisista uskoo kansanparantajilla olevan tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole. Asian kiistäviä on kuitenkin selvästi enemmän. Kansanparannuksella on ilmeisen hyvä, ystävällisen myyttinen maine. Sen suosio laskee silti tasaisesti.

Usko homeopatiaan on kolmessa viime mittauksessa ollut lähes vapaassa pudotuksessa. Homeopatian kiistää kaksi kolmesta. Siihen uskovien joukko on kutistunut viidennekseen suomalaisista. Myös luontaislääkintään skeptisesti suhtautuvia on aiempaa enemmän. Niin homeopatian kuin luontaislääkinnän tehoon uskoo suurempi osa naisista kuin miehistä.

Pseudotieteiden vetovoiman hupenemista selittävät koulutustason nousu ja vastaajasukupolvien vaihtuminen. Kvasitieto ei vetoa nykynuoriin. Huuhaan hiipuminen tukee myös tulkintaa tiedettä kohtaan tunnetun luottamuksen yleisestä vahvistumisesta.

Tiede suosituin penkkiurheilu

Suomalaisten sanotaan olevan urheiluhullua kansaa, mutta tiedebarometri kertoo toista: tiedepenkkiurheilu on paljon suositumpaa.

Kun vastaajilta kysytään, kuinka aktiivisesti he seuraavat eri aihepiirejä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia, tiede pärjää urheilua paremmin. Selvä enemmistö, 70 %, kertoo seuraavansa aktiivisesti tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa. Tieteen edelle yltävät vain ympäristö ja luonto sekä yhteiskunnalliset asiat. Siinä missä halu seurata urheilua on heikentynyt, tiede on pitänyt pintansa koko barometrin mittaushistorian ajan. Tiedeintoilijoiden osuus on jopa hieman kasvanut kolmen vuoden takaisesta.

Mielenkiintoa saattaa osittain selittää se, että tiedettä pidetään yleisesti tärkeänä. Siksi sitä kuuluu myös seurata. Toisaalta tiede kattaa lukuisia elämän alueita. Urheiluhullu voi olla kiinnostunut tieteen dopingtietämyksestä, ja yhteiskunnallisesti orientoitunut saattaa tuntea vetoa politiikan tutkimukseen.

Joka tapauksessa tiedekiinnostuksemme taso on kansainvälisestikin huippuluokkaa. Tulos mukailee muissa Euroopan maissa tehtyjä mittauksia. Huolipuhe siitä, että kansa on alkanut hyljeksiä tieteen tietoa, voidaan unohtaa. Äänekkäät kuppikunnat ja somekuplat paisuvat, mutta niiden merkitys on loppujen lopuksi pieni.

Tiede vetoaa jonkin verran enemmän miehiin kuin naisiin. Ikä ei vaikuta paljonkaan, joskin nuoret ja 25–36-vuotiaat seuraavat tiedettä vanhempia ikäpolvia ahkerammin.

Kiinnostuneimpia ovat akateemisesti koulutetut. Heistä useampi kuin neljä viidestä ilmoittaa seuraavansa tiedettä aktiivisesti.

Tiedejuttuja toivotaan lisää

Television ja radion merkitys tieteellisen tiedon lähteenä oli vielä kolme vuotta sitten ylivertainen. Niistä tiedettä seuraa edelleen yhdeksän vastaajaa kymmenestä, mutta asemaa horjuttavat internet ja sosiaalinen media. Ne ovat jo kiilanneet sanomalehtien ohitse kakkostilalle.

Kaikki ei kuitenkaan ole välttämättä sitä miltä näyttää. Osa internetin ja sosiaalisen median tiedetiedosta on todennäköisesti perinteisen median, kuten sanomalehtien ja television, omissa verkkokanavissaan jakelemaa aineistoa. Myös Tiede-lehden kaltaisilla aikakausmedioilla on vankka lukijakunta tiedeyleisön keskuudessa.

Suomalaiset odottavat median kertovan entistä enemmän tieteestä. Lisää tiedejuttuja toivoo kolme neljästä.

Seuratuin aihealue ovat uudet tutkimustulokset ja keksinnöt. Toiseksi sijoittuu lääketiede. Se kiinnostaa kahta kolmesta, naisia enemmän kuin miehiä. Tulos on hyvin ymmärrettävä: terveystutkimus ja uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitys tulevat lähimmäs omaa elämää. Kolmanneksi sijoittuu ympäristön tilaan liittyvä tutkimus, joka sekin koskettaa meitä jokaista.

Etäisimmäksi aiheeksi vastaajat arvioivat tieteen rahoituksen ja tiedepolitiikan.

Tämänvuotisen barometrin suurin nousija on avaruustutkimus. Se vetoaa 45 prosenttiin suomalaisista. Osuus on seurantahistorian suurin.

Suosion selitystä voi etsiä myönteisestä julkisuudesta. Suomi on osallistunut moniin kansainvälisiin avaruushankkeisiin. Alalla vaikuttaa myös muutama tunnettu mediapersoona, kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kosmologit Kari Enqvist ja Syksy Räsänen.

Valtaoja yhä ykkösjulkkis

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on tuoreen barometrin mukaan Suomen Mr. Tiede, suuren yleisön parhaiten tuntema ja tunnistama tutkija. Kysyttäessä merkittävää suomalaista tieteenharjoittajaa Valtaoja kerää 145 mainintaa, lähes yhtä paljon kuin muut mainitut yhteensä.

Valtaoja on nyt kolmatta kertaa peräkkäin tieteemme ykkösjulkkis. Menestystä voi arvailla. Hän on tuttu televisiosta, lehdistä sekä luonnontieteitä kansantajuistavista ja monia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevistä kirjoituksistaan. Harva todennäköisesti tuntee hänen alkuperäistä leipälajiaan, joka on kvasaaritutkimus.

Valtaoja ja listan kolmonen Linus Torvalds pitävät aiemman sijoituksensa, mutta väliin vahvaksi kakkoseksi on kiilannut tuoreehko talousnobelistimme Bengt Holmström. Hän kerää 57 mainintaa. Holmström on kivunnut kymmenen tunnetuimman joukosta kärkikolmikkoon. Entisen kakkosen, islamin tuntijan Jaakko Hämeen-Anttilan sija on nyt neljäs.

Koko kärkikymmenikkö on kovin miesvoittoinen. Rintaman rikkovat vain psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Uusia nimiä listalla ovat muun muassa aivotutkija Minna Huotilainen ja mitokondriotutkija Anu Wartiovaara.

Vaikka tiede kiinnostaa, lopulta vain harva suomalainen tuntee sen tekijöitä. Merkittävän nykyisen tieteenharjoittajan pystyy nimeämään vain kaksi viidestä vastaajasta.

Selityksiä on monia. Tutkijat eivät ole perinteisesti olleet kovin näkyviä julkisuuden henkilöitä – muutamaa kellokasta lukuun ottamatta. Tiede on myös leimallisesti ryhmätyötä. Harva tutkija nousee tai haluaa nousta muiden yläpuolelle. Vastaavasti ne, jotka kerran keksitään, eivät hevin katoa ihmisten mielestä.

Sen osoittaa barometrin toinen henkilökysymys. Kun vastaajat saavat ottaa huomioon myös menneen ajan, merkittävän tutkijan nimeäminen helpottuu. Useampi kuin joka toinen osaa esittää jotain henkilöä.

Valtaojan kaltaiseksi ääniharavaksi osoittautuu vanha tuttu nimi, nobelisti A.I. Virtanen. Kärkikolmikkoon mahtuvat myös arkkiatri Arvo Ylppö ja akateemikko, geenitutkija Leena Palotie. Edesmenneitä peesaa Valtaoja.

A.I. Virtanen kerää toisenkin ykkössijan. Nobelilla palkittua karjanrehua pidetään suomalaisen tieteen tunnetuimpana saavutuksena. Huomattaviksi vastaajat nostavat myös ksylitolin ja matkapuhelimet.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Koko barometriraportti verkossa: tieteentiedotus.fi

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2019

Näin barometri kerättiin

  • Tiedebarometri on kolmen vuoden välein toistuva asenne-kartoitus suomalaisten tiedeasenteista. Ensimmäinen, alallaan pioneeri, julkaistiin 2001.
  • Huhti–elokuussa 2019 kyselyyn vastasi 2 209 ihmistä. Kohdejoukkona oli koko maan 18–70-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
  • Perusaineisto (1 063 vastaajaa) kerättiin postikyselynä, ja sitä täydennettiin Kantar TNS Oy:n Gallup Kanava -paneelin verkkokyselyllä (1 146 vastaajaa). Otos vastaa aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
  • Barometrin toteutti Pentti Kiljunen Yhdyskuntatutkimus Oy:stä Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta. Tieteen tiedotus ry julkaisee Tiede-lehteä.
tammukka
Seuraa 
Viestejä5030

Ei kait ollut suuri ihme että Huhtasaaren ja Niikon puolueveljet eivät ole kovinkaan tiedeystävällisiä. Persujen keskuudessahan sivistys ja koulutus ei ole kovin suuressa huudossa. Tai sitten opiskellaan mutta pidetään omat ummehtuneet mielipiteet eikä anneta kaikenmaailman professoreiden sotkea tunkkaista persuajattelua. Sinänsähän on positiivista että suurin osa suomalaisista tuntuisi kuitenkin arvostavan tiedettä. Miksikähän tänne pesiytyneet persut ja denialistiurpot ovat näin hiljaa ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla