Elimistön kunto mitattiin ennen ja jälkeen neljän viikon nenänvalkaisun.

Entistä useampi suomalainen on ottanut raittiuskokeilut tavaksi. Suosituin on nenänvalkaisukuukausi, tipaton tammikuu. Sitä viettää joka viides aikuinen, kertovat TNS Gallupin selvitykset viime vuosilta.

Yksi kiinnostava kysymys kuuluu: tuoko neljän viikon juomalakko välittömiä terveyshyötyjä? Asian selvittämiseksi luovuin kaikesta alkoholista marraskuun ajaksi.

Aloitin testijakson antamalla verinäytteen, josta tutkittiin neljä eri laboratorio-arvoa. Ne kertovat joko juomatavoista tai maksan kuormituksesta. Toistin laboratoriokäynnin neljän viikon kuivan kauden jälkeen.

Juomarina lasken itseni kohtuukäyttäjiin. Terveellisenä pidetty määrä, 1–2 lasillista päivässä, saattaa viikonloppuisin ylittyä, mutta arki kuluu yleensä kuivin suin.

Käyttö rasittaa maksaa

Maksa on elimistön ongelmajätelaitos, joka kaiken muun roinan ohella hajottaa alkoholia. Järjestelmä on alun perin syntynyt siivoamaan elimistön omaa alkoholia, jota syntyy suolistossa muutama gramma vuorokaudessa.

Ylimäärä kuitenkin sekoittaa maksan normaalia toimintaa ja saa sen käymään ylikierroksilla. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, ja se syrjäyttää muut lähteet. Liika varastoituu maksasoluihin ja seurauksena syntyy rasvamaksa. Usein rasvamaksa aiheuttaa tulehdusta ja soluvaurioita.

Pelkkä viikonloppukännäys saattaa tuottaa tilapäisen rasvamaksan, joka oireilee ylävatsakipuina. Parin viikon täysraittius parantaa rasvamaksan täysin. 

Toisin kuin luullaan alkoholi ei ole itsessään maksamyrkky: tuhoa tekevät vasta alkoholin hajottamisessa syntyvät yhdisteet. Osa niistä iskee suoraan maksasoluihin. Mitä enemmän ja mitä kauemmin pommitusta jatkuu, sitä enemmän maksasoluja menee rikki. Samalla solujen hajoamistuotteita valuu verenkieroon.

– Kohollaan olevat laboratorioarvot viestivät, että maksasoluja häviää enemmän kuin uusia syntyy, sanoo gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Kalle Jokelainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Niin myös haitat. Riski alkoholisairauksiin vaihtelee perinnöllisistä syistä. Päivittäinen juominen aiheuttaa jokaiselle jossain vaiheessa rasvamaksan, mutta maksakirroosi kehittyy vain viidennekselle suurkuluttajista. Se on loppuvaihe, josta ei enää ole paluuta: toimiva maksasolukko on kovettunut sidekudokseksi.
Suurkulutuksen eli terveyden kannalta haitalliset rajat paukkuvat, kun mies nauttii 24 annosta alkoholia viikossa. Se on koppa kaljaa jaettuna tasaisesti jokaiselle seitsemälle päivälle. Naisella määrä on 16 viikkoannosta.

Maksa palautuu viikoissa

Palataan meikäläisen kohtuukäyttäjän maksaan. Reagoiko se muutaman viikon alkoholittomuuteen?

– Kyllä, kuittaa Kalle Jokelainen.  – Kun alkoholi poistuu elimistöstä, maksan energiatalous normalisoituu ja maksa alkaa tuottaa entiseen malliin rasvoja, proteiineja ja sokereita.

Jos jatkaisin tipattomuutta vielä kuukauden päivät, maksani saavuttaisi sille ominaisen aineenvaihdunnan tason.    

– Paljon puhutaan maksan puhdistumisesta, mutta mitään sellaista ei tapahdu, Jokelainen oikoo.  Maksa toipuu ylikuormituksesta ja alkaa toimia normaalisti. Tietysti sillä edellytyksellä, ettei alkoholi ole ehtinyt aiheuttaa pysyviä muutoksia, kuten kirroosia.

Normalisoituminen heijastuu nopeasti maksa-arvoihin. Laboratoriokokeista käytetyin, GT eli glutamyylitransferaasientsyymi, lähtee laskuun jo 2–3 viikossa.

GT on herkkä alkoholinkäytön ja maksasairauden mittari. Se ei vielä pomppaa kattoon yhden illan ryyppäämisestä, vaan heilahtaa vasta, kun maksasoluja alkaa tuhoutua enemmän kun uusia syntyy.  

Sitten varoituksen sana mittari­uskovaisille. Maksa-arvoja on helppo testata, mutta hankalampi tulkita.

– Alkoholi ei ole ainoa syy maksa-arvojen suurenemiseen, Kalle Jokelainen kertoo.  Myös monet sairaudet, lääkkeet ja luontaistuotteet heilauttavat lukemia. Sama koskee e-pillereitä ja hormoneja.

Vastaavasti normaalin alueelle asettuvat arvot eivät takaa, että­ ihminen on kohtuukäyttäjä tai  hänen maksansa terveempi kuin muilla. Testien herkkyys on yksilöllinen. Esimerkiksi GT-arvo saattaa olla kuosissaan, vaikka maksa olisi täysin rikki. Loppuun kulunut elin ei enää jaksa edes tuottaa entsyymejä.

Aivotkin hyötyvät

Maksa ei kerro kaikkea tipattomuuden lääketieteellisistä hyödyistä. Omat laboratorioarvoni lähtivät lievään laskuun, mutta ehdin kirjata muitakin ilonaiheita raittiin periodin aikana. Lievät uniongelmat, kuten aamuöiset heräilyt, jäivät pois.

– Alkoholi auttaa ehkä nukahtamaan mutta heikentää unen laatua varsinkin loppupäästä, selittää kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimusten mukaan ärtyneisyys, masentuneisuus ja unettomuus ovat tyypillisiä liian alkoholin seuralaisia. Tipaton lepuuttaa aivoja ja lievittää mahdollista stressiä.

Havaitsin myös hienoisen laskun verenpaineessa, joka ei ole mikään ihme. Säännöllinen alkoholinkäyttö kohottaa verenpainetta – miehillä kaikilla annostasoilla.    

– Tipattomuus voi auttaa myös painonhallinnassa, koska alkoholissa on runsaasti energiaa, Kauhanen muistuttaa.

Dosentti Kalle Jokelaisen mielestä kuivan kuukauden suurin hyöty on havahtuminen. – Siinä näkee, kuinka paljon alkoholi määrittää omaa elämää.  Jos juo paljon, voi miettiä, onko lotraus sen arvoista.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Alkuperäinen versio julkaistu Tiede-lehdessä 1/2015

11,6 litraa vuodessa
Alkoholijuomien kokonaiskulutus
oli keskimäärin
11,6 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä
suomalaista kohti vuonna 2013.

Janoisin
kymmenes juo noin puolet kaikesta
alkoholista.

Euroopan
viinimaissa
kulutus jakautuu tasaisemmin.  

Lähde: THL

Tappaa parituhatta
Alkoholiin kuoli 2012 yhteensä
1 960 suomalaista.

Viidennes
menehtyi alkoholimyrkytyksiin,
muut lähinnä
maksa- ja sydän-
sairauksiin.

Maksasairaudet
ja alkoholi-
myrkytykset ovat
meillä yleisempiä kuin muissa
EU-maissa.

Lähde: Tilastokeskus

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018