Lintuvirus tarrautuu hengitysteiden limakalvoihin hemagglutiinimolekyyleillä. Nykyisen luonnonkannan molekyylit sopivat kuitenkin huonosti ihmissolujen virussieppareihin. Kuva: Gynthia Goldsmith/CDC
Lintuvirus tarrautuu hengitysteiden limakalvoihin hemagglutiinimolekyyleillä. Nykyisen luonnonkannan molekyylit sopivat kuitenkin huonosti ihmissolujen virussieppareihin. Kuva: Gynthia Goldsmith/CDC

Laboratorioeläimissä leviävän mutantin piti olla saavutus, joka edistää influenssatutkimusta. Siitä tuli uhka, joka kauhuskenaariossa käynnistää maailmanlaajuisen katastrofin.

Kun kaksi maailman johtavaa tiedelehteä Science ja Nature viime syksynä saivat arvioitavakseen virustutkimuksen, kukaan ei arvannut, millainen häly raporteista vielä nousee.

Kohu alkoi, kun sisältö selvisi. Kummassakin raportissa tutkijaryhmä kertoi onnistuneensa laboratoriossa muuntamaan pahana tappajana tunnetun lintujen influenssaviruksen geenejä niin, että virus levisi pisaratartuntana fretistä eli kesyhilleristä toiseen.

Tieto oli hätkähdyttävä. Se saattoi tarkoittaa, että muunnos pystyisi hyppäämään myös ihmisestä toiseen. Fretit, olkootkin eläimiä, reagoivat influenssaviruksiin kuin ihmiset. Influenssakannat, jotka leviävät ihmisjoukoissa, leviävät myös frettilaumoissa ja päinvastoin.

Tiedeyhteisö oli arvioinut, ettei lintuviruksesta hevin kehity supervaaraa ihmiselle, sillä se tarttuu meihin huonosti, muuntuu hitaasti ja muuntuessaan menettänee voimaansa, kuten tartuntataudit yleensä. Nyt virus oli sekä muuntunut helposti että säilyttänyt kuolettavuutensa. Frettejä oli menehtynyt mutanttiin yhtä lailla kuin alkuperäiseen virukseen.

Kaksi kauheaa visiota

Raportit herättivät kaksi painajaismaista näkyä. Jos virus karkaisi laboratoriosta, pitkään pelätty maailmanlaajuinen epidemia, pandemia, voisi päästä valloilleen. Vaikka tällaiselta vahingolta vältyttäisiin, terroristit saattaisivat tiedelehdistä opiskella, miten viruksen voi muokata bioaseeksi, joka vaarantaisi satojen miljoonien, ehkä miljardien ihmisten hengen.

Raportit päätyivät Yhdysvalloissa bioturvallisuuden tilaa arvioivaan neuvottelukuntaan. Se pohti asiaa viikkoja ja suositteli, että lehdet poistavat raporteista kaikki menetelmiin ja geenien muuntumiseen liittyvät yksityiskohdat, ennen kuin painokoneet käynnistyvät.

Sensuuri haittaisi tutkimusta

Lehdet ja tutkimusten tekijät ilmoittivat ymmärtävänsä viranomaisten näkemyksen mutta tuntevansa samalla huolta influenssatutkimuksen edistymisestä. Se ottaa taka-askelen, jos tuloksia sensuroidaan.

Tieto muuntumismekanismeista auttaa tutkijoita hahmottamaan, millaisia viruskantoja voi yleensä odottaa syntyvän ja, mikä tärkeintä, ymmärtämään, mikä tekee viruksesta pisaratarttujan. Ensimmäisestä lintuvirushavainnosta on 15 vuotta, ja vasta nyt tähän mysteeriin alkaa löytyä vastauksia.

Mutantti on tärkeä myös siksi, että se tarjoaa tilaisuuden testata rokotteita ja lääkkeitä, ennen kuin luonto – joidenkin mielestä bioterroristeista vaarallisin – on itse luonut ihmisten kesken leviävän lintuviruksen.

Niin ikään lehdet ja tutkijat ilmoittivat, etteivät tee raporttien riisunnasta lopullista päätöstä ennen kuin saavat selvityksen siitä, miten elintärkeä uusi tieto järjestetään sitä tarvitseville influenssatutkijoille, joita on arviolta tuhatkunta noin sadassa viruslaboratoriossa eri puolilla maailmaa.

Tieteen vapaus uhattuna?

Suositus jakoi tiedeyhteisön. Alkoi kiivas keskustelu tieteen vapaudesta ja viranomaisten oikeudesta puuttua tutkimuksen tekoon.

Vapauden kannattajat korostivat, etteivät tutkijat ole paholaisen asialla. He työskentelevät estääkseen pandemian, eivät edistääkseen sitä. Kiisteltyjä tutkimuksiakin on puntaroitu rahoittajien ja viranomaisten kanssa. Tartuntatauteja ei ole ikinä voitettu pelkäämällä ja tutkimustuloksia salaamalla.

Viranomaisten ymmärtäjät peräsivät kansainvälistä sääntelyä. Hankkeet, jotka voivat yhtä aikaa hyödyttää ja uhata maailmaa, on saatava tarkempaan valvontaan. Kiivaimmat äänet vaativat koko tutkimuksen kieltämistä ja mutantin tekijöitä tuhoamaan mahdollisen tappajaviruksen yleisen edun nimissä.

Huiput ottivat aikalisän

Tammikuun lopulla lintuvirustutkimuksen maailmanhuiput vihelsivät vapaaehtoisesti mittelöön aikalisän. He sopivat, ettei yhtään tutkimusta edistetä kahteen kuukauteen. Sen sijaan virologit ja oikeus-, terveys- ja turvallisuusviranomaiset kokoontuvat WHO:n johdolla miettimään, miten kriisi ratkaistaan ja miten tästä eteenpäin toimitaan.

Eri lähteiden mukaan WHO kaavailee kokousta helmikuun lopulle. Osapuolet toivovat, että puolueettoman maailmanjärjestön suojeluksessa yhteisymmärrys löytyy ja tapaamisesta tulee menestys – mitä se sitten eri vinkkeleistä katsoen tarkoittaneekin.

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2012

 

Päivitys Tiede-lehdessä 5/2012

Tappajavirus ei tappanutkaan

Kuukausia jatkunut kiistely kahden lintuvirustutkimuksen kohtalosta on ratkennut yllätyskäänteeseen. Fretit selvisivät hengissä. Kuva: Wikimedia Commons

Kauhukuvat, joissa laboratoriossa luotu muuntogeeninen viruskanta aiheuttaa maailmanlaajuisen pandemian ja surmaa miljoonia ihmisiä, ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi.

Pahana tappajana tunnettu lintujen influenssavirus H5N1 kyllä muuntui laboratoriokokeissa niin, että se levisi kausi-influenssan tavoin pisaratartuntana fretistä toiseen. Se ei kuitenkaan kulkenut kuin kulovalkea.

Itse asiassa kaikki virukselle altistuneet fretit eivät edes sairastuneet ja, mikä merkittävintä, yksikään sairastunut eläin ei kuollut. Mutantti tappoi frettejä vain silloin, kun tutkijat istuttivat massiivisia määriä viruksia suoraan eläinten hengitysteihin.

Kohututkimusten tekijät, japanilainen Yoshihiro Kawaoka ja hollantilainen Ron Fouchier, kertovat maininneensa asiasta jo tammi-helmikuussa, mutta kommentit hukkuivat yleiseen hälyyn.

Frettien säästyminen noteerattiin maaliskuussa, kun Yhdysvaltain bioturvallisuuden neuvottelukunta otti tutkimukset uuteen käsittelyyn. Silloin se sai eteensä Kawaokan ja Fouchierin täsmentyneet raportit, joista kävi selvästi ilmi, että frettejä menehtyi vain äärimmäisissä oloissa.

Uuden tiedon valossa tutkimusraporttien salaamiseen ei ole syytä. Aiemmin sensuuria suosittanut  bioturvallisuuden neuvottelukunta on asettunut julkaisemisen kannalle.

 

Miehet hälyn takana

  • Ron Fouchier 
  • Erasmus-yliopisto, Hollanti
  • Alun perin hiv-tutkija.
  • Vaihtoi lintuvirukseen pian sen jälkeen kun oppi-isä Albert Osterhaus löysi ensimmäisen lintuvirustartunnan ihmisestä.
  • Alansa huippua.
  • Tutkimusraportti Science-lehdessä.
  •  
  • Yoshihiro Kawaoka
  • Wisconsin–Madison-yliopisto, Yhdysvallat, Tokion yliopisto, Japani
  • Tutkinut lintuvirusta alusta pitäen.
  • Teki viikkokausia kenttätutkimusta jo ensimmäisen Hongkongin virusaallon aikana.
  • Alansa huippua.
  • Tutkimusraportti Nature-lehdessä.

Virusta on seurattu 15 vuotta

1997 Lintuvirus pelästyttää ensi kerran. Hongkongissa 18 ihmistä sairastuu, 6 kuolee. Tortunta­iskuna tapetaan kaupungin koko siipikarja. Virus katoaa näköpiiristä.

2004 Virus tekee näyttävän paluun. Thaimaassa ja Vietnamissa 46 ihmistä sairastuu, 32 kuolee.

2006 Villilinnut ovat kuljettaneet viruksen Eurooppaan. Turkissa sairastuu 12 ja kuolee 4 ihmistä. Huoli pandemian mahdollisuudesta kasvaa.

2008 Virus on levinnyt jo 60 maan linnustoon. Ihmisiä on tilastoinnin alusta, vuodesta 2003 sairastunut 395. Heistä 250 on kuollut.

2009 Sikainfluenssa ohittaa lintuinfluenssan pandemiavirusten listalla.

2011 Lintuinfluenssaa on tavattu kaikkiaan 15 maassa. Sairastuneita on ollut 578, kuolleita 340; kuolleisuus on 60 %. Tutkijat luovat muuntogeenisen viruskannan, joka leviää pisaratartuntana.

20?? Uhka toteutuu, jos luonnonvirus omia aikojaan luo ihmisten kesken leviävän kannan tai sellainen päätyy luontoon laboratoriosta. Ilman rokotetta voi kuolla satoja miljoonia ihmisiä.

Lähde: WHO