Valo saatiin ennen kirjakieltä. Kuva: uiStock
Valo saatiin ennen kirjakieltä. Kuva: uiStock

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

Helmikuun alussa huomaa jo selvästi, miten valoisa aika pitenee päivä päivältä lupaillen uutta kevättä ja kesää.

Suomen valo-sana ei sellaisenaan kuulu ikivanhaan perintösanastoon, mutta se on omalta pohjalta syntynyt johdos, joka on muodostettu itämerensuomen läntisissä murteissa jo ennen Agricolan aikaa.

Sen perustana on ilmeisesti sama vartalo kuin sanoissa valkoinen ja valkea. Toisen selityksen mukaan se kuuluisi samaan yhteyteen kuin adjektiivi vaalea, jolla on murteissa myös valeva-tyyppisiä variantteja. Sekä valkea- että valeva-sanalla on vastineita sukukielissä, ja on luultavaa, että ne kuuluvat myös keskenään yhteen, vaikka niiden muoto-opillinen suhde onkin jäänyt hämäräksi.

Suomen murteissa valkea tarkoittaa valkoisen lisäksi kirkasta tai valoisaa. Etenkin länsimurteissa sitä on käytetty myös substantiivina tulen merkityksessä. Yleiskielessä valkea esiintyy tulen merkityksessä eräissä yhdyssanoissa, kuten kulovalkea, rakovalkea tai takkavalkea.

Entisajan suomalaisille elävä tuli oli tärkeä valon ja lämmön lähde, mutta sitä on myös pelätty sen tuhoavan voiman takia. Kansanuskomuksissa tuli on ymmärretty eläväksi olennoksi, joka saattaa suuttua ja riistäytyä valloilleen, jos sitä mainitsee sen oikealla nimellä. Turvallisuussyistä on käytetty kiertoilmauksia, kuten eläväinen tai punainen kukko. Myös kirkasta ja valoisaa tarkoittava valkea on muuttunut tulen nimitykseksi tällaisen kiertoilmauksen kautta.

Arkaistisessa kielessä myös valkeus voi tarkoittaa valoa, esimerkiksi vanhojen raamatunsuomennosten luomiskertomuksissa, joissa Jumala sanoo: Tulkoon valkeus! Nykyisessä käännöksessä kohta on muutettu helpommin avautuvaan muotoon: Tulkoon valo!

Vanhassa kirjakielessä valkea-sanueeseen kuuluva valistus on esiintynyt valon merkityksessä 1800-luvulle asti. Sen kantana oleva verbi valistaa on alkuaan tarkoittanut konkreettista valaisemista, mutta nykyään se merkitsee vertauskuvallisesti asioiden valaisemista, opettamista ja neuvomista.

Aivan eri alkuperää on se valo, joka esiintyy kihtiä tai reumaattisia kipuja tarkoittavassa yhdyssanassa luuvalo. Se on vanha germaaninen laina, jota nykyruotsissa vastaa tuskaa ja kärsimystä merkitsevä kval. Lainan vanhuudesta todistaa saman sanan esiintyminen lähisukukielissä. Esimerkiksi virossa valu on yleinen kivun, säryn ja tuskan nimitys, ja peavalu tarkoittaa päänsärkyä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2018

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.