Yli joka kolmas koki statusstressiä suomalaistuktimuksessa. 

Kun lukee rikkaiden mielipiteistä ja Postin pääjohtajan miljoonapalkasta, mieleen voi iskeä statusstressi.

Ihminen on vertaileva olento, kertoo Helsingin Sanomien juttu. Hyvinvointimme on kiinni siitä, millainen asemamme on suhteessa muihin: kuulummeko niihin, joilla on, vai niihin, joilla ei ole.

Lukuisat tutkimukset kertovat siitä, miten statuserot korventavat mieltä ja tunkeutuvat ihon alle tärvelemään terveyttämme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Euroopan laajuinen European Social Survey (ESS) on tutkimus, jossa on aika ajoin pyydetty eri maiden kansalaisia arvioimaan oman asemaansa yhteiskunnassa kymmenkohtaisella portaikolla. Arvioilla on selvä yhteys hyvinvointiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Oman yhteiskunnallisen aseman mieltäminen on lähes suoraviivaisesti yhteydessä onnellisuuden kokemiseen”, sanoo Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti, joka on tehnyt ESS:ää.

Mitä korkeammalle itsensä sijoittaa, sitä onnellisempi on. Sosiaalisen asteikon portailla seitsemän ja siitä ylöspäin onnellisuuden erot tasaantuvat eivätkä ole tilastollisesti merkitseviä.

Suomalaisten statusstressiä käsittelevässä tutkimuksessa hallinnan tunteeseen liittyvä autonomian kokemus osoittautui ratkaisevaksi.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Tiina Ahonen sai pro gradu -tutkielmastaan sosiologian tutkijoiden Westermarck-seuran palkinnon kaksi vuotta sitten.

”Huono-osaisuus on sitä, että ei ole mahdollisuutta tehdä valintoja”, Ahonen selittää. Hänen tutkielmansa oli tiettävästi ensimmäinen tästä aiheesta.

Ahosen aineisto perustui lähes 1 900 suomalaiselle tehtyyn kyselyyn, joka on tehty osana Itä-Suomen yliopiston eriarvoisuuden tutkimushanketta.

Kyselyssä pyydettiin ihmisiä vertaamaan omaa tilannettaan muihin samanikäisiin: olivatko tulot pienemmät kuin näillä, koulutustaso alhaisempi, asema työmarkkinoilla epävarmempi, asumistaso huonompi ja terveys kehnompi. Vastauksista muodostui eräänlainen statusstressin mittari.

Odotetusti statusahdistus kasaantui huono-osaisimmille, vaikka sitä esiintyi myös ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Kaikkiaan useampi kuin joka kolmas suomalainen koki statusstressiä.

Olemme perineet evoluutiossa kiinnostuksen paitsi hierarkioihin myös tasa-arvoon, selittävät kansanterveystieteilijät Richard Wilkinson ja Kate Pickett kirjassaan The Inner Lever.

Ihmiskunnan historiassa jyrkät luokkaerot ovat uusi ilmiö. Nykyihminen on ollut olemassa kaksi–kolmesataatuhatta vuotta. Tästä ajasta vain muutama tuhat vuotta on eletty luokkayhteiskunnissa, jotka mahdollisti maatalous ja vaurauden kasaaminen harvojen käsiin.

Suurimman osan ajasta ihmiset ovat eläneet tasa-arvoisissa metsästäjä-kerääjien pienyhteisöissä. Tältä ajalta saattaa olla peräisin ihmisten vastenmielisyys eriarvoisuutta kohtaan.

Kysely

Ahdistaako oma asema statusasteikolla?

Ei ahdista.
Ei ahdista.
50.0%
Ahdistaa.
Ahdistaa.
35.1%
Päinvastoin, nautin asemastani.
Päinvastoin, nautin asemastani.
14.8%
Ääniä yhteensä: 108
Sisältö jatkuu mainoksen alla