Kateenkorvan stimulointi kasvuhormonilla nuorensi koehenkilöitä biologisesti kaksi ja puoli vuotta.

Kaliforniassa tehty pieni kliininen koe esittää ensimmäistä kertaa, että kehon epigeneettinen kello, joka mittaa ihmisen biologista ikää, voidaan kääntää tikittämään toiseen suuntaan.

Yhdeksän tervettä vapaaehtoista 51–65-vuotiasta valkoista miestä söivät vuoden ajan kolmea lääkettä: kasvuhormonia ja kahta diabeteslääkettä. Heidän biologinen ikänsä putosi kahdella ja puolella vuodella.

Myös heidän immuunisysteeminsä osoitti nuorenemisen merkkejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Biologista ikää mitataan genomin pinnassa olevien epigeneettisten merkkien avulla. Epigeneettiset merkit ilmaantuvat ympäristövaikutusten tai vanhempien kokemien ympäristövaikutusten seurauksena genomin pintaan ja vaikuttavat genomin luentaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Epigeneettisten merkkien kokonaisuus muuttuu ihmisen vanhetessa riittävän ennustettavasti niin että siitä voidaan lukea ihmisen biologinen ikä.

Eri ihmisillä epigeneettinen merkistö muuttuu eri tahtia. Esimerkiksi pitkäikäisillä ihmisillä biologinen kello yleensä jätättää. Heidän kehonsa siis säilyy nuorekkaampina kuin muilla ja he voivat elää vanhemmiksi.

Biologisen kellon hidastuminen on se, mihin yleensä ikääntymistutkimuksessa ja terveillä elintavoilla tähdätään.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että biologinen kello olisi saatu kääntymään toiseen suuntaan ja koehenkilöiden keho olisi todellakin nuorentunut.

”Se tuntui aika futuristiselta”, sanoi Nature-lehdelle Kalifornian yliopiston geneetikko Steve Horvath, joka vastasi tutkimuksen epigeneettisestä analyysista.

Löydös on niin outo, että tutkijat itsekin suhtautuvat siihen varauksella. He muistuttavat, että koeryhmä tosiaan oli vain yhdeksän henkeä ja kokeessa ei ollut kontrolliryhmää lainkaan.

Koeasetelman varsinainen tarkoitus oli testata, voisiko kasvuhormonia käyttää turvallisesti ihmisellä elvyttämään kateenkorvan toimintaa.

Kateenkorva sijaitsee rintaontelossa. Siellä luuytimessä syntyneet valkosolut erikoistuvat T-imusoluiksi. T-imusolut tuhoavat solujen sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Ne ovat tärkeitä immuunipuolustukselle ja auttavat taistelussa infektioita ja syöpää vastaan.

Kateenkorva kuitenkin alkaa murrosiän jälkeen surkastua ja tukkeutua rasvalla.

Kateenkorvan elvytys siis kuulostaisi hyvältä idealta vanhuusiän vaivoja estämään. Eläinkokeiden ja joidenkin ihmiskokeiden mukaan kasvuhormoni edistäisi kateenkorvan palautumista toimintaan.

Kasvuhormoni voi kuitenkin edistää diabeteksen kehitystä. Sen vuoksi kokeessa annettiin kasvuhormonin lisäksi kahta yleistä diabeteslääkettä.

Tutkimuksen pääkirjoittaja immunologi Gregory M. Fahy innostui kateenkorvasta jo vuonna 1986, kun hän luki tutkimuksen, jossa rottiin siirrettiin kasvuhormonia erittäviä soluja ja ilmeisesti onnistuttiin nuorentamaan niiden immuunijärjestelmää.

Fahya hämmästyttää se, että tästä ei tiettävästi tätä ennen ole missään tehty kliinisiä kokeita ihmisillä.

1990-luvulla Fahy itse hoiti itseään kasvuhormonilla ja diabeteslääkkeellä ja havaitsi jonkinasteista elpymistä omassa kateenkorvassaan.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat lääkitsivät koehenkilöitä vuoden ajan. Magneettikuvauksella he havaitsivat, että seitsemällä koehenkilöllä yhdeksästä kateenkorvaan kasautunut rasva oli korvautunut uudistuneella kateenkorvasolukolla.

Idea vertailla koehenkilöiden epigeneettistä solukelloa ennen ja jälkeen kokeen tuli tutkijoille mieleen vasta kateenkorvalöydöksen jälkeen.

Epigeneettinen solukello oli kääntynyt merkittävästi taaksepäin kaikilla koehenkilöillä.

”Se kertoi, että hoitava biologinen mekanismi on vankkaa laatua”, Fahy sanoi Naturelle.

Vaikutus myös säilyi niissä kuudessa koehenkilössä, jotka antoivat verinäytteen puoli vuotta kokeen jälkeen.

”Kateenkorvan elvyttämisestä voisi olla hyötyä vanheneville ihmisille, joilla immuunisysteemi toimii vaillinaisesti”, Fahy sanoo.

Keuhkokuume ja muut infektiotaudit ovat merkittävä kuolinsyy yli 70-vuotiailla.

Vuoden koejaksolla epigenomin nuorentuminen kiihtyi kokeen loppua kohden.

Ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana nuorentumistahti oli keskimäärin 1,6 vuotta vuodessa. Kolmen viimeisen kuukauden aikana se oli 6,5 vuotta vuodessa.

Alun perin tutkijat olivat huolissaan, lisäisikö kasvuhormonialtistus eturauhassyövän riskiä.

Eturauhassyövän riskiä mittaava PSA-indeksi kuitenkin laski koehenkilöillä jo kahden viikon lääkityksen jälkeen ja pysyi alhaisena koko vuoden ajan.

Tutkimus julkaistiin Aging Cell -lehdessä.

Kysely

Kaipaatko nuorennuslääkettä?

Minijehova kirjoitti:
Tositoope röllipersoona kirjoitti:
Elimistö säätää insuliiniresistanssia tai insuliiniherkkyytä tarpeen mukaan. Kun kunnolla ja väärillä elintavoilla sössitään, saadaan sairauksia.

Siksi tulevaisuudessä syödään lähinnä pillereitä, koska kaikki ruokailu pilaa tuota ja vanhentaa. Syöminen kirjaimellisesti tappaa.

Pilleriruokailu on sen tarpeen optimointia.

Elimistö tarvitsee suotuisan suolistobakteerikannan toimiakseen ja kuituja että kierto toimii. En usko pelkiin pillereihin, mutta kylläkin ravinteiden korvikkeisiin jauheisiin ym. jotka pitävät yllä bakteerikantaa ja ulostamista.

Ihmisille kannattaisi kehittää ihan oma rehu jolla voi tarvitessa korvata aterioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla