Korvakäytävään kertynyt kivisakka voi saada maailman pyörimään.

Huimauksesta kärsii vuosittain noin joka viides aikuinen, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Mahdollisia syitä on monia, kuten verenkiertohäiriöt, lääkitykset, päänsäryt ja sydänsairaudet.

Kuitenkin kun näkökenttä kieppuu, syy löytyy useimmiten korvasta. Todennäköisin diagnoosi on hyvänlaatuinen asentohuimaus. Se on yksi yleisimmistä huimauksen syistä. Se selittää oireet noin joka neljännellä huimauspotilaalla.

Kiertohuimauksen taustalla on häiriö tasapainoelimessä, joka on ihmisen sisäkorvassa kuuloelimen lisäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tasapainoelimessä on kolme kaarikäytävää, jotka ovat nestetäytteisiä putkia. Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu todennäköisimmin siitä, että johonkin kaarikäytävistä on kulkeutunut kivisakkaa. Se häiritsee tasapainon aistimista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyksin korvaklinikan erikoislääkäri Riina Niemensivu epäilee, että hyvänlaatuinen asentohuimaus tunnistetaan liian harvoin etenkin vanhuksilla.

”Vaikka korvaperäinen huimaus ei sinänsä ole vaarallista, se voi johtaa vanhuksen kaatumiseen. Tämän vuoksi se kannattaisi tunnistaa.”

Hoito on helppo ja yleensä tehokas. Kaarikäytävästä johdetaan sakka ulos kallistelemalla päätä sopivassa järjestyksessä. Ikään kuin kiemuraisesta pillistä ujuttaisi pientä kiveä ulos.

Yleisimmin tehoaa niin sanottu Epleyn manööveri eli liikesarja. Se auttaa silloin, kun sakka on tyypillisimmässä paikassa eli taaimmaisessa kaarikäytävässä.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin, mutta ei ainoa korvaperäinen huimaustyyppi. Muita ovat muun muassa Ménièren tauti ja vestibulaarineuriitti. Niissä oireet ovat selvästi voimakkaammat.

Ménièren tauti on kymmenen kertaa harvinaisempi kuin hyvänlaatuinen asentohuimaus. Vestibulaarineuriitti on vielä harvinaisempi.

Kysely

Kärsitkö huimauksesta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla