Lohi on ensimmäinen elintarvikkeeksi tarkoitettu muuntogeeninen eläin. Yhdysvalloissa se on kaupoissa jo keväällä.

Yhdysvalloissa voi pian ostaa ruokakaupasta muuntogeenistä lohta, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Kala näyttää aivan tavalliselta Atlantin lohelta, mutta sen dna:han on piilotettu pätkä kuningaslohta ja amerikankivinilkkaa. Tämän muunnetun perimän avulla se kasvaa kaksi kertaa tavallista lajitoveriaan nopeammin.

Lohen jalostaneen Aquabounty-yhtiön toimitusjohtajan Sylvia Wulfin mukaan ensimmäinen kalaerä saadaan kauppoihin aikaisintaan huhtikuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Muuntogeenisen lohen matka laboratoriosta kaupan hyllylle on ollut pitkä, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Kehitystyö alkoi yli 30 vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

‚ÄĚTuote on ollut valmis jo pitk√§√§n, mutta s√§√§ntelyn kanssa painiminen on hidastanut sen saamista kauppoihin. Kyseess√§ on ensimm√§inen elintarvikkeeksi tarkoitettu muuntogeeninen el√§in, joten mit√§√§n valmiita k√§yt√§nt√∂j√§ ei ollut olemassa‚ÄĚ, Reuter sanoo.

Kun Reuter kuuli muuntogeenisen lohen saapumisesta markkinoille, olivat ajatukset kaksijakoiset.

‚ÄĚEnsinn√§kin on valtavan hienoa, ett√§ vihdoinkin saatiin ensimm√§inen geenitekniikan avulla jalostettu el√§in markkinoille. Maailmassa tuotetaan yh√§ enemm√§n ruokaa juuri kalaa kasvattamalla, joten silloin on t√§rke√§√§ k√§ytt√§√§ resursseja tehokkaasti ja saada kala kasvamaan nopeasti‚ÄĚ, Reuter sanoo.

Hänen mukaansa ensimmäinen onnistunut esimerkki voi johtaa siihen, että geenitekniikka yleistyy tuotantoeläinten jalostuksessa laajemminkin. Silloin voitaisiin jalostaa esimerkiksi nautoja, jotka sairastuvat harvemmin.

‚ÄĚGeenitekniikka on tulevina vuosikymmenin√§ varmasti yksi keskeisimpi√§ ty√∂kaluja niin ruoantuotannossa kuin materiaalituotannossa, l√§hestulkoon kaikessa mit√§ meid√§n ymp√§rill√§ tapahtuu.‚ÄĚ

Toisaalta Aquabountyn markkinavaltaus tarkoittaa sitä, että myös lohesta on tulossa entistä selkeämmin tuotantoeläin. Reuterin mukaan Aquabountyn kasvattama lohi on kuin vesien broileri.

Se kasvaa sis√§maassa suljetun vesikierron laitoksissa, kylki kyljess√§ pieniss√§ altaissa. Suuri tuotantolaitos Yhdysvaltojen Indianassa tuottaa t√§ll√§ hetkell√§ 1‚ÄČ200 tonnia lohta vuodessa ja pienempi laitos Kanadassa 250 tonnia.

‚ÄĚSiihen liittyy tietenkin omia eettisi√§ ongelmia, ett√§ onko ylip√§√§t√§√§n hyv√§ idea tuottaa hyvin pieniss√§ tiloissa valtava m√§√§r√§ el√§imi√§. Mutta t√§m√§ ongelma ei sin√§ns√§ liity pelk√§st√§√§n geenitekniikkaan vaan el√§intuotantoon ylip√§√§t√§√§n.‚ÄĚ

Muuntogeenisen lohen matkaa ovat hidastaneet ennen kaikkea kielteiset asenteet. Ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet muuntogeenisen lohen tuomista kauppoihin jo vuosia.

Myös asennemittaukset osoittavat, että yhdysvaltalaiset suhtautuvat muuntogeeniseen ruokaan edelleen hyvin kielteisesti.

Vuonna 2016 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen vastaajista suurin osa kertoi vastustavansa geenitekniikan k√§ytt√∂√§ ‚ÄĚmelko paljon‚ÄĚ ruokakasveissa ja ‚ÄĚeritt√§in paljon‚ÄĚ tuotantoel√§imiss√§.

Reuterin mukaan mitään muuta ruoantuotannon alaa ei ole tutkittu yhtä paljon kuin geenitekniikkaa. Vuosikymmenten ajan tehdyt tutkimuksen ovat osoittaneet, että muuntogeeninen elintarvike on ihmiselle yhtä turvallista kuin mikä tahansa muu ruoka.

Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi muuntogeenisen lohen ihmisen ravinnoksi vuonna 2015. FDA:n mukaan gmo-lohi oli ihmiselle yhtä turvallinen kuin tavallinen lohi, ja vastasi sitä myös ravintoarvoiltaan.

Toinen huoli on geenien muuntelun vaikutus ympäristöön.

Jos muuntogeeninen lohi pääsee karkaamaan luonnonvesiin, se saattaa sekoittaa geenejään tavallisten lohikantojen kanssa. Reuterin mukaan riski on suljetun kierron altaissa häviävän pieni. Kaikki myyntiin kasvatetut kalat ovat lisääntymiskyvyttömiä naaraita.

Julkisessa keskustelussa vuosien tutkimustyö ei kuitenkaan paina. Muuntogeenisyyden gmo-lyhenteestä on tullut ruokateollisuuden yhteinen syntipukki, Reuter harmittelee.

‚ÄĚKaikki ruoantuotannon pime√§t puolet liitet√§√§n automaattisesti geenitekniikkaan, oli kyse sitten alaa hallitsevista korporaatioista tai liiallisesta kemikaalien k√§yt√∂st√§. Todellisuudessa n√§m√§ eiv√§t ole geenitekniikan, vaan koko ruoantuotannon yleisi√§ ongelmia.‚ÄĚ

Reuterin mukaan ihmisten tulisi ymm√§rt√§√§, ett√§ olemme jalostaneet ruokakasveja ja tuotantoel√§imi√§ jo vuosituhansia. Suomalaisesta lehm√§st√§ lypsettiin 1960-luvulla 3‚ÄČ500 litraa maitoa vuodessa, kun nyky√§√§n m√§√§r√§ on kymmenen tuhatta litraa.

‚ÄĚGeenitekniikka ei siis ole yht√§√§n sen enemp√§√§ kuin jalostuksen jatke, sen tuomista nykyp√§iv√§√§n.‚ÄĚ

Kysely

Kelpaako muuntogeeninen ruoka?

Kelpaa, oli sitten kyse kasviksista tai eläinperäisestä ruoasta.
Kelpaa, oli sitten kyse kasviksista tai eläinperäisestä ruoasta.
53.4%
Ei kelpaa.
Ei kelpaa.
29.8%
Kelpaa muuntogeeniset kasvikset.
Kelpaa muuntogeeniset kasvikset.
9.0%
Kelpaa lihakin, jos on tuotettu eettisesti.
Kelpaa lihakin, jos on tuotettu eettisesti.
7.6%
√Ą√§ni√§ yhteens√§: 144
Sisältö jatkuu mainoksen alla