Lohi on ensimmäinen elintarvikkeeksi tarkoitettu muuntogeeninen eläin. Yhdysvalloissa se on kaupoissa jo keväällä.

Yhdysvalloissa voi pian ostaa ruokakaupasta muuntogeenistä lohta, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Kala näyttää aivan tavalliselta Atlantin lohelta, mutta sen dna:han on piilotettu pätkä kuningaslohta ja amerikankivinilkkaa. Tämän muunnetun perimän avulla se kasvaa kaksi kertaa tavallista lajitoveriaan nopeammin.

Lohen jalostaneen Aquabounty-yhtiön toimitusjohtajan Sylvia Wulfin mukaan ensimmäinen kalaerä saadaan kauppoihin aikaisintaan huhtikuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Muuntogeenisen lohen matka laboratoriosta kaupan hyllylle on ollut pitkä, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Kehitystyö alkoi yli 30 vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Tuote on ollut valmis jo pitkään, mutta sääntelyn kanssa painiminen on hidastanut sen saamista kauppoihin. Kyseessä on ensimmäinen elintarvikkeeksi tarkoitettu muuntogeeninen eläin, joten mitään valmiita käytäntöjä ei ollut olemassa”, Reuter sanoo.

Kun Reuter kuuli muuntogeenisen lohen saapumisesta markkinoille, olivat ajatukset kaksijakoiset.

”Ensinnäkin on valtavan hienoa, että vihdoinkin saatiin ensimmäinen geenitekniikan avulla jalostettu eläin markkinoille. Maailmassa tuotetaan yhä enemmän ruokaa juuri kalaa kasvattamalla, joten silloin on tärkeää käyttää resursseja tehokkaasti ja saada kala kasvamaan nopeasti”, Reuter sanoo.

Hänen mukaansa ensimmäinen onnistunut esimerkki voi johtaa siihen, että geenitekniikka yleistyy tuotantoeläinten jalostuksessa laajemminkin. Silloin voitaisiin jalostaa esimerkiksi nautoja, jotka sairastuvat harvemmin.

”Geenitekniikka on tulevina vuosikymmeninä varmasti yksi keskeisimpiä työkaluja niin ruoantuotannossa kuin materiaalituotannossa, lähestulkoon kaikessa mitä meidän ympärillä tapahtuu.”

Toisaalta Aquabountyn markkinavaltaus tarkoittaa sitä, että myös lohesta on tulossa entistä selkeämmin tuotantoeläin. Reuterin mukaan Aquabountyn kasvattama lohi on kuin vesien broileri.

Se kasvaa sisämaassa suljetun vesikierron laitoksissa, kylki kyljessä pienissä altaissa. Suuri tuotantolaitos Yhdysvaltojen Indianassa tuottaa tällä hetkellä 1 200 tonnia lohta vuodessa ja pienempi laitos Kanadassa 250 tonnia.

”Siihen liittyy tietenkin omia eettisiä ongelmia, että onko ylipäätään hyvä idea tuottaa hyvin pienissä tiloissa valtava määrä eläimiä. Mutta tämä ongelma ei sinänsä liity pelkästään geenitekniikkaan vaan eläintuotantoon ylipäätään.”

Muuntogeenisen lohen matkaa ovat hidastaneet ennen kaikkea kielteiset asenteet. Ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet muuntogeenisen lohen tuomista kauppoihin jo vuosia.

Myös asennemittaukset osoittavat, että yhdysvaltalaiset suhtautuvat muuntogeeniseen ruokaan edelleen hyvin kielteisesti.

Vuonna 2016 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen vastaajista suurin osa kertoi vastustavansa geenitekniikan käyttöä ”melko paljon” ruokakasveissa ja ”erittäin paljon” tuotantoeläimissä.

Reuterin mukaan mitään muuta ruoantuotannon alaa ei ole tutkittu yhtä paljon kuin geenitekniikkaa. Vuosikymmenten ajan tehdyt tutkimuksen ovat osoittaneet, että muuntogeeninen elintarvike on ihmiselle yhtä turvallista kuin mikä tahansa muu ruoka.

Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi muuntogeenisen lohen ihmisen ravinnoksi vuonna 2015. FDA:n mukaan gmo-lohi oli ihmiselle yhtä turvallinen kuin tavallinen lohi, ja vastasi sitä myös ravintoarvoiltaan.

Toinen huoli on geenien muuntelun vaikutus ympäristöön.

Jos muuntogeeninen lohi pääsee karkaamaan luonnonvesiin, se saattaa sekoittaa geenejään tavallisten lohikantojen kanssa. Reuterin mukaan riski on suljetun kierron altaissa häviävän pieni. Kaikki myyntiin kasvatetut kalat ovat lisääntymiskyvyttömiä naaraita.

Julkisessa keskustelussa vuosien tutkimustyö ei kuitenkaan paina. Muuntogeenisyyden gmo-lyhenteestä on tullut ruokateollisuuden yhteinen syntipukki, Reuter harmittelee.

”Kaikki ruoantuotannon pimeät puolet liitetään automaattisesti geenitekniikkaan, oli kyse sitten alaa hallitsevista korporaatioista tai liiallisesta kemikaalien käytöstä. Todellisuudessa nämä eivät ole geenitekniikan, vaan koko ruoantuotannon yleisiä ongelmia.”

Reuterin mukaan ihmisten tulisi ymmärtää, että olemme jalostaneet ruokakasveja ja tuotantoeläimiä jo vuosituhansia. Suomalaisesta lehmästä lypsettiin 1960-luvulla 3 500 litraa maitoa vuodessa, kun nykyään määrä on kymmenen tuhatta litraa.

”Geenitekniikka ei siis ole yhtään sen enempää kuin jalostuksen jatke, sen tuomista nykypäivään.”

Kysely

Kelpaako muuntogeeninen ruoka?

Sisältö jatkuu mainoksen alla