Dopamiinipaasto on Kalifornian Piilaakson uusin hyvinvointitrendi.

Vastikään San Franciscoon muuttanut Janey Muñoz osallistui yrityskiihdyttämöön ja koki jotain yllättävää.

Hän tapasi kaupungilla tutun samalta startup-yrittäjien samalta kurssilta. Tuttava lopetti kesken kaiken heidän keskustelunsa ja kertoi syyn: hän oli dopamiinipaastolla.

Keskustelu olisi kaiketi lietsonut liikaa tuttavan dopamiinin eritystä, Muñoz kommentoi Twitterissä. Dopamiinia sanotaan mielihyvähormoniksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Piilaaksossa näyttää lehtitietojen perusteella leviävän uusi elämänhallinnan oppi, jonka tarkoituksena on vähentää elämysriippuvuutta. Sitä hoidetaan pidättymällä mitä moninaisimmista asioista, joita on ollut tapana tehdä – muun muassa välttämällä juttelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eräät nuoret strartup-yrittäjät välttävät paastojaksollaan käytännöllisesti katsoen kaikkea.

He eivät syö, kuuntele musiikkia, treenaa, kosketa toista ihmistä etenkään seksuaalisessa tarkoituksessa, tee töitä, ota katsekontaktia eivätkä puhu, luettelee The New York Timesin artikkeli.

”Olemme riippuvaisia dopamiinista. Ja koska saamme sitä koko ajan niin paljon, päädymme haluamaan sitä aina vain lisää. Niinpä aiemmin miellyttävät asiat eivät enää tunnu siltä”, selittää sanomalehdelle James Sinka, yksi dopamiinipaastoa harjoittavista yrittäjistä.

Paaston jälkeen jokapäiväinen elämä on hänestä hauskempaa, työ kivaa ja ruoka herkullisempaa.

Tieteellisiltä vaikuttavat perustelut dopamiinipaastolle on hahmotellut LinkedInin artikkelissaan psykiatrian apulaisprofessori Cameron Sepah, joka työskentelee Kalifornian yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa San Fransiscossa. Paitsi psykiatri hän on myös startup-sijoittaja ja konsultti.

Uuden paaston nimi on peräisin aivojen välittäjäaine dopamiinista. Tämä tärkeä välittäjäaine säätelee motivaatiota ja mielihyvää. Sen ansiosta koemme jonkin toiminnan tai asian palkitsevana.

Dopamiinijärjestelmään vaikuttavat myös esimerkiksi adhd-lääkkeet ja stimuloivat huumausaineet, kuten amfetamiini.

Jatkuva dopamiinireseptorien stimulointi johtaa kuitenkin siihen, että niiden herkkyys heikkenee. Entisiin vaikutuksiin tarvitaan silloin isompia annoksia. Siksi adhd-lääkkeissäkin pidetään taukoa aika ajoin.

Sepahin mukaan samat periaatteet pätevät myös dopamiinijärjestelmää kiihdyttävään toimintaan. Tarvitsemme taukoja dopamiiniryöpyistä, jotta aivot palautuvat ennalleen.

Ajatuskulkua jarruttelee Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson.

”Dopamiinijärjestelmän turtuminen on havaittu oikeista huumeiden käyttäjistä. Voiko siitä hypätä kaikkiin muihin asioihin, jotka kaappaavat mielenkiintomme, ja päätellä, että tauon pitäminen niissä auttaa järjestelmää elpymään? Sitä ei ole osoitettu”, Karlsson sanoo.

Dopamiinipaastoa Sepah suosittelee silloin, kun jokin oma tapa tai aktiviteetti haittaa sosiaalista elämää, työntekoa tai opiskelua taikka tuntuu riippuvuudelta.

Psykiatrin vastaanotollaan Sepah on tunnistanut kuusi toiminnan luokkaa, jotka aiheuttavat riippuvuutta ja joista ihmisten kannattaisi tietoisesti pitää paastoa. Hän kutsuu niitä käyttäytymisen addiktioiksi.

Näitä ovat epäterveellisten herkkujen tunnesyöminen, netin pakonomainen selailu ja pelaaminen, rahapelit ja ostelu, hallitsematon pornon katselu ja itsetyydytys, jännityksen etsintä ja pahnanpohjimmaisena päihteet. Viimeiseen luokkaan hän sijoittaa myös kahviaddiktion.

Etenkin näistä riippuvuuteen vivahtavista toiminnoista kannattaa siis pitää eripituisia paastoja päivittäin, viikoittain tai vuosittain, neuvoo Sepah.

Hasse Karlsson hyväksyy neuvot.

”Taukoa kannattaa pitää mistä tahansa, mikä syö mahdollisuuksia muihin asioihin. Yksiulotteisen tästä tekee se, että asia on tekemistä vain dopamiinin kanssa. Kyse on paljon mutkikkaammasta kuviosta.”

Dopamiinipaasto on uusi, tieteellisyyttä tavoitteleva nimi vanhoille asioille, arvelee Karlsson.

”Elämme aivoihin pelkistämisen aikaa. Aivoista löydetään ratkaisuja kaikenlaisiin monimutkaisiin kysymyksiin. Kohtuus kaikessa, ajateltiin 50 vuotta sitten.”

Kysely

Kiinnostaako kokeilla dopamiinipaastoa?

Sovellan mieluummin sääntöä kohtuus kaikessa.
Sovellan mieluummin sääntöä kohtuus kaikessa.
43.1%
Ei kiinnosta.
Ei kiinnosta.
29.5%
Kiinnostaa.
Kiinnostaa.
27.2%
Ääniä yhteensä: 169
Sisältö jatkuu mainoksen alla