Stressi on hermosoluja vaurioittava fysiologinen häiriö. Onneksi aivot pystyvät elpymään, kun stressi lakkaa.

Pitkittyessään stressi tunkeutuu aivojen hermosoluverkostoon ja tekee siellä hävitystä. Jatkuvan henkisen kuormituksen tuloksena voi olla pienemmät aivot, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Esimerkiksi Neurology-lehdessä viime vuonna ilmestynyt tutkimus osoitti, että harmaa aivokudos oli vähäisempää niillä keski-ikäisillä naisilla, joilla oli korkeat stressihormoni kortisolin pitoisuudet, kuin niillä joilla kortisolitaso oli normaali.

Muutama vuosi sitten tutkijat tekivät Ruotsissa aivokuvauksia työperäisestä stressistä kärsineille 36–55-vuotiaille ja terveille verrokeille. Stressiryhmän ihmiset olivat painaneet hommia 60–70 tuntia viikossa useiden vuosien ajan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lopulta he olivat alkaneet potea erilaisia oireita, ja työkyky heikkeni. Magneettikuvaukset paljastivat, että aivojen harmaa aine oli vähentynyt eri aivoalueilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tarkemmin stressin tuhoisat fysiologiset mekanismit ovat avautuneet eläintutkimuksissa. Yhdysvaltalaisen Yalen yli­opiston professori Ronald Duman on tutkinut stressin ja masennuksen neurobiologiaa koe-eläimillä vuosikymmeniä. Duman vieraili Helsingissä kuun alussa.

Jo kuusi päivää stressiä ehtii Dumanin mukaan surkastuttaa hiirten aivoja. Neuronit kutistuvat, hermoyhteydet vähenevät ja uusien hermosolujen tuotanto hidastuu.

”Akuutissa tilanteessa stressi on hyödyllistä ja sopeutumista edistävää. Mutta jos järjestelmät pysyvät päällä kroonisesti, ne aiheuttavat muita vaikutuksia, joista ei ole mitään hyötyä”, Duman sanoo.

Toisin sanoen pitkittyessään stressireaktio muuttuu hyödyllisestä myrkylliseksi. Aivojen pitkittyvä kortisolikylpy alkaa tehdä tuhoja hippokampuksessa ja otsalohkossa.

Stressin aiheuttama hävikki hermoverkoissa ei onneksi ole lopullista. Sen näkyy selvästi jyrsijöissä.

”Kun stressi poistuu, neuronien haarakkeet palautuvat stressiä edeltävään tilaan. Viikon stressialtistuksen jälkeen otsalohkon kutistuneet hermosolut elpyvät ennalleen noin viikossa siitä, kun stressi lakkaa”, Duman kertoo.

”Emme tiedä, miten kauan palautuminen kestää ihmisillä. Usein puhutaan, että tarvitsemme vähintään viikon pituisen loman, jotta tunnemme olomme rentoutuneeksi.”

Kysely

Koetko jatkuvaa stressiä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla