Yhdysvalloissa tehty tutkimus kertoo, että stereotypia naisten pienemmästä kunnianhimosta elää yhä. Stereotypiat voivat vaikuttaa siihen, miten sopivina naisia tai miehiä pidetään johtotehtäviin.

Naisia ei enää pidetä vähemmän pätevinä kuin miehiä, kertoo yhdysvaltalaisen Northwestern-yliopiston meta-analyysi sukupuolia koskevista asenteista Yhdysvalloissa.

Analyysissa yhdistettiin yli 30 000 henkilön vastauksia kuudestatoista tutkimuksesta vuosilta 1949–2018.

Niiden mukaan 86 prosenttia vastaajista sanoi pitävänsä miehiä ja naisia yhtä älykkäinä. Yhdeksän prosenttia sanoi pitävänsä naisia miehiä älykkäämpinä. Viiden prosentin mukaan miehet ovat naisia älykkäämpiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajien kokemus naisten älykkyydestä on noussut koko tutkimuksen ajanjakson ajan. Tänä aikana myös naisten rooli yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa muuttui. Nykyään yhdysvaltalaiset naiset suorittavat jo enemmän yliopistotutkintoja ja väittelevät useammin kuin miehet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka naisia ja miehiä pidettiin kyvykkyydeltään ja älykkyydeltään melko samanlaisina, eroja näkyi muissa ominaisuuksissa. Miehiä pidettiin määrätietoisempina, kunnianhimoisempina ja aggressiivisempina kuin naisia.

Naiset puolestaan nähtiin miehiä keskustelevimpina. Tässä ero sukupuolten välillä oli vuosien mittaan itse asiassa vain kasvanut.

Analyysia johtanut Northwesternin psykologian professori Alice Eagly uskoo erojen näkyvän naisten pienemmässä roolissa työelämän johtopaikoilla.

”Johtotehtävissä tarvitaan usein enemmän määrätietoisuutta kuin keskustelevuutta. Naisten koetut vähäisemmät kunnianhimo, aggressiivisuus ja päättäväisyys ovat tässä suhteessa haitta”, Eagly toteaa yliopiston tiedotteessa.

Analyysiä vastaavia tuloksia saatiin Suomessa vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maijan Lämsän vetämässä tutkimuksessa Naisten johtamisuriin vaikuttavat stereotypiat.

Sen mukaan miehet nähtiin myös Suomessa parempina tekemään päätöksiä ja ajamaan asioita, kun taas naiset koettiin sosiaalisemmiksi ja empaattisemmiksi.

Toisaalta naisjohtajat nähtiin tämän ansiosta jopa miehiä parempina johtajina, Lämsä kertoo.

”Suomalaisen työyhteisön hierarkiat ovat kuitenkin melko matalia. Sosiaalisempina koetut naiset nähtiin jopa ylivertaisina johtajina miehiin nähden.”

Eagly toteaa sukupuoliin liitettyjen stereotypioiden heijastelevan sukupuolten asemaa yhteiskunnassa ja muuttuvan niiden mukana.

Esimerkiksi käsitys naisten älykkyydestä ja kyvykkyydestä on kasvanut naisten siirryttyä laajemmin työelämään.

Lämsä kutsuu näkemystä kriittisen massan hypoteesiksi. Sen mukaan työtehtävään tai asemaan pitää ensin nousta tietty osuus sukupuolen edustajia, jotta tehtävän vaatimat ominaisuudet aletaan nähdä sukupuolelle luontevina.

”Teorian mukaan esimerkiksi naisten suurempi osuus johtajista saisi meidät liittämään johtajuuteen yhdistettyjä ominaisuuksia naisia koskevaan stereotypiaan.”

Tutkimuksen julkaisi American Psychologist.

Kysely

Kumpi on parempi johtaja, nainen vai mies?

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä7252

Naisjohtajien säälittävyydestä kertoo jo se, että Suomessakin valitaan johtajia näiden sukupuolielimien ansiosta virkoihinsa. Yhtä säälittävää, kuin kiintiöt mustille USA:n huippuyliopistoissa. Suomessahan kiintiöt toistaiseksi on vain heikkolahjaisille suomenruotsalaisille.

Kissatäti
Seuraa 
Viestejä262

Minulla on ollut muutama naisjohtaja joista yksi oli hieman liian päättämätön muuten kyllä ihana ihminen mutta jämäkkyyttä vaille. Sitten on ollut muutama miesjohtaja joista yksi oli turhankin jämerä suorastaan agressiivinen puheissaan jos joku ei oikein osunut kohdalleen ja aina piti saada hieman enemän tehtyä kun alunperin sovittiin - eli esimerkkinä tällainen: Kuin lapsi joka pyytää rahaa ja hänelle antaa vitosen joka pitäisi olla iloinen yllätys niin päin vastoin lapsi pettyy kun ei saanut kymppiä.

Kukka ja lintu ovat ilon opettajia. (Søren Kierkegaard)

Sisältö jatkuu mainoksen alla