Nopeasti muuttuva maailma aiheuttaa haasteita mielipiteiden mittaajille.

Kannatuskyselyiden tulokset ole eivät viime vuosina aina osuneet kohdalleen, muistuttaa Helsingim Sanomat jutussaan.

Yhdysvalloissa Donald Trump voitti presidentinvaalit ennusteiden vastaisesti, samoin kävi Britannian brexit-kansanäänestyksessä.

Suomessa perussuomalaisten jytky vuoden 2011 eduskuntavaaleissa yllätti tutkimuslaitokset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Äänestysten täpäryys selittää osaksi kannatusmittausten ja vaalien eri tuloksia. Myös maailman nopeutuminen aiheuttaa ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Kysely mittaa aina kysymyshetken tilannetta. Kun tulokset julkaistaan, osa vastauksista on neljä viikkoa vanhoja. Siinä on voinut mieli muuttua”, sanoo jutussa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen?

”Trumpin voitto, brexit ja jytky perustuivat siihen, että yleensä passiivisesti äänestävien väestöryhmien äänestysaktiivisuus vastoin odotuksia nousi. Tämä suosi tietynlaista konservatiivista, populismiin taipuvaista ajatusmaailmaa”, Rahkonen kuvaa.

Verkkokyselyt voivat antaa erilaisia tuloksia kuin puhelimella tehdyt. Brexit-kansanäänestyksen alla puhelinkyselyt ennakoivat Euroopan unioniin jäämistä. Verkkokyselyssä brexit-vaihtoehto menestyi paremmin.

Verkkokyselyihin erikoistunut tutkimusyhtiö Yougov korostaa, että se ennusti brexit-äänestyksen tuloksen oikein. Yhtiö tulkitsi paremman tuloksen johtuneen siitä, että verkkokyselyihin on mutkatonta vastata toisin kuin tuntemattomista numeroista soittaville ihmisille.

Niissä on kuitenkin heikkoutensa.

”Verkkokyselyyn voi vastata useaan kertaan, mikä heikentää niiden luotettavuutta. Aidossa mielipidetutkimuksessa kysyjä päättää, kuka saa vastata. Näin vastaajajoukko voidaan pitää satunnaisena”, Rahkonen sanoo.

Kysely

Luotatko mielipidemittauksiin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla