Koulutettujen perheiden lapset saavat parempia tuloksia kuin kouluttamattomien, ja ero on kasvanut.

Suomi tunnettiin pitkään siitä, miten koululaiset menestyivät Pisa-testeissä perhetaustasta riippumatta. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut käänne, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Uuden tutkimuksen mukaan 2000-luvulla eri yhteiskuntaluokista tulevien nuorten oppimistulokset ovat erkaantuneet yhä jyrkemmin.

Koulutettujen perheiden lapset menestyvät tunnetusti paremmin kuin vähän koulutettujen, mutta ero on kasvanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Tuloksemme osoittavat selkeästi, kuinka vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus laski aina noin vuoteen 2000. Sitten suunta muuttui, ja vuosi vuodelta sosioekonominen tausta vaikuttaa enemmän ja enemmän opintomenestykseen”, kertoo HS:n jutussa kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän tutki Toronton yliopiston Anna Chmielewskin kanssa kaikkia Suomessa 1960-luvulta lähtien tehtyjä oppimisen kansainvälisiä arviointeja.

Salmela-Aron lisäksi myös Pisa-arvioiden tekijät ovat huomanneet, että sosioekonomiset oppimiserot ovat kasvaneet.

”Mekin näimme, että vuosien 2012 ja 2015 välillä tapahtui suuri muutos siinä, miten perheen sosioekonominen tausta on yhteydessä osaamiseen. Kotitaustan merkitys on kasvanut”, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija Arto Ahonen, joka johtaa nyt tehtävää Pisa-tutkimusta.

Hyppäys näyttää kansainvälisesti ottaen melko isolta. Vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen matematiikan osiossa keskimääräinen piste-ero matalasti ja korkeasti koulutetun perheen lapsen välillä oli vain Ruotsissa suurempi kuin Suomessa.

”Se on aika huolestuttava tulos. Suomen vahvuus tähän menneessä on ollut, että eroja ei ole”, Salmela-Aro huomauttaa.

Kysely

Mikä oli isäsi tai äitisi korkein tutkinto?

Ammattillinen perustutkinto.
Ammattillinen perustutkinto.
28.1%
Molemmat kävivät kansa- tai peruskoulun.
Molemmat kävivät kansa- tai peruskoulun.
26.2%
Ylempi korkeakoulututkinto.
Ylempi korkeakoulututkinto.
19.0%
Ammattikorkeakoulu tai kandidaatti yliopistosta.
Ammattikorkeakoulu tai kandidaatti yliopistosta.
14.5%
Ylioppilas.
Ylioppilas.
6.5%
Tohtori.
Tohtori.
5.4%
Ääniä yhteensä: 644
Käyttäjä20095
Seuraa 
Viestejä2

Siis tästä puuttuu kiertokoulu. Osa meistä lukutaitoisista on sen verran iäkkäitä, että vanhempamme eivät ehtineet kansakoulun piiriin.

Ja jos artikkelissa on  kyse oman ja vanhempien koulutustason suhteesta, niin tämä galluppi ei kerro mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla