Uuden tutkimuksen mukaan mustikkakupillinen päivässä vähensi sydän- ja verisuonitautien riskiä 12–15 prosentilla.

Mustikasta on haettu vuosisatojen ajan apua erilaisiin vaivoihin: ripuliin, keripukkiin, tulehduksiin ja diabetekseen. Aivan metsässä kansanlääkitsijät eivät näytä olleen: monet tieteelliset tutkimukset ovat havainneet mustikalla olevan useita terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia.

Nyt tuore brittiläinen tutkimus osoittaa, että mustikan päivittäinen syöminen on hyväksi sydämelle.

East Anglian yliopiston tutkimuksen julkaisi arvostettu tiedelehti The American Journal of Clinical Nutrition tuoreessa numerossaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Yksinkertainen ja saavutettava viesti on se, että kupillinen mustikoita päivässä parantaa sydän- ja verisuoniterveyttä”, sanoo tutkija Peter Curtis East Anglian yliopiston tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimukseen osallistui 138 ylipainoista 50–75-vuotiasta ihmistä. Heillä oli metabolisen oireyhtymän piirteitä eli ylipainoa sekä kaksi asiaa seuraavista: kohonnut verenpaine, koholla oleva paastosokeri, epänormaalit veren rasva-arvot tai vyötärölihavuutta.

”Halusimme tietää, voiko mustikoiden syöminen auttaa ihmisiä, joilla on jo havaittu olevan riski näiden tautien kehittymiseen”, tutkimusta johtanut professori Aedin Cassidy sanoo.

Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä söi päivittäin 150 grammaa eli kupillisen mustikoita, toinen 75 grammaa mustikoita ja kolmas oli plaseboryhmä. Heille tarjoiltiin keinotekoisilla väreillä ja aromeilla tuotettua vaihtoehtoa.

Tutkimusjakso kesti puoli vuotta, ja kaikkiaan 115 koehenkilöä osallistui siihen loppuun saakka.

Oikeat mustikat olivat pakastekuivatussa muodossa. Osallistujat nauttivat pensasmustikoita, kuten valtaosassa ulkomaisista mustikkatutkimuksista.

Suomalainen metsämustikka on paljolti samanlaista, mutta siinä on enemmän tehoaineita.

Mustikassa on paljon antosyaaneja, jotka ovat terveyttä edistäviä flavonoideja. Mustikan hyödyllisten terveysvaikutusten uskotaan perustuvan juuri antosyaaneihin, jotka antavat marjoille, hedelmille ja kukille punaisen, sinisen tai violetin värin.

Mustikka sisältää myös runsaasti kuitua ja C- sekä E-vitamiineja.

Tutkijat havaitsivat, että mustikkakupillisen päivittäinen nauttiminen paransi verisuonten toimintaa ja sillä oli hyviä vaikutuksia valtimoiden kovettumisen kannalta.

Yllättävää oli, että 75 gramman päivittäisellä annoksella vastaavia hyötyjä ei havaittu.

Tutkijat laskivat, että 150 gramman mustikka-annoksen päivittäinen nauttiminen vähensi sydän- ja verisuonitautien riskiä 12–15 prosentilla.

Insuliiniresistanssissa ei kuitenkaan havaittu muutoksia.

Mustikoiden on arveltu edistävän sydämen ja silmien terveyttä sekä muistitoimintoja, ja eniten tutkimuksia on tehty vaikutuksista verisuonten ja silmien terveyteen.

Selkeimmin mustikoiden syönnin on havaittu vaikuttavan matala-asteisen tulehdustilan lievenemiseen, osoittaa mustikan terveysvaikutuksia kokoava dosentti Riitta Törrösen katsaus vuodelta 2017. Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin yleisiin sairauksiin.

Esimerkiksi vuonna 2012 julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tutkittiin ylipainoisia henkilöitä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä.

Tutkittavilla oli matala-asteinen tulehdustila, eli crp:n ja muiden tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet olivat koholla. Tulokset osoittavat, että säännöllinen mustikan käyttö lieventää metaboliseen oireyhtymään tyypillisesti liittyvää tulehdustilaa.

Kaikissa tutkimuksissa vastaavia tuloksia ei kuitenkaan ole saatu.

”Tuloksiin vaikuttaa se, minkälaisilla ihmisillä on tutkittu, miten pitkään ja paljon marjoja on syöty, missä muodossa niitä on syöty, ovatko tutkittavat terveitä nuoria vai onko heillä riskitekijöitä”, sanoo Itä-Suomen yliopistossa dosenttina toimiva Törrönen.

”Jos verenpaine on normaali, muutosta ei usein tapahdu tai se on niin pientä, että sitä on vaikea saada näkyville. Jos kolesteroliarvot tai verenpaine on koholla, voidaan saada sellainen tulos, joka on tilastollisesti merkitsevä.”

Vaikka terveyshyödyt näyttävät monipuolisilta, mustikan terveysvaikutuksista ei ole riittävästi kliinistä tutkimusnäyttöä, jotta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa olisi hyväksynyt yhtäkään siihen liitettyä terveysväittämää.

Myöskään muista marjoista terveysväittämiä ei ole hyväksytty.

Kysely

Mikä on paras marja?

Sisältö jatkuu mainoksen alla