Suomessa elää yli 40 hyttyslajia, ja osa niistä on erityisen verenhimoisia.

Suomen kesän kiusankappaleista hyttysistä on valmistunut laaja kartoitus, kertoo Helsingin Sanomat.

Vuoden alussa julkaistu kartoitus löysi Suomesta 41 hyttyslajia. Niistä neljä vahvistettiin nyt ensimmäistä kertaa Ahvenanmaan ulkopuolisesta Suomesta.

Vuosina 2015–2018 kerättiin yhteensä 52 466 hyttystä yli tuhannesta keräyspaikasta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kartoitus The mosquitoes of Finland: updated distributions and bionomics on kattavin koskaan tehty. Kaikkiaan Suomesta löytyy reilu prosentti maailman noin 3 584 tunnetusta hyttyslajista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lentävien hyönteisten kadosta on raportoitu ympäri maailmaa, mutta hyttysillä ei ole Suomessa hätää, arvioi kartoituksen päätekijä Lorna Culverwell.

”Suomessa riittää kosteikkoja toukille ja mettä ja verta aikuisille. Tutkimuksessa selvisi, että moni laji oli levinnyt laajemmin kuin on aiemmin uskottu.”

Suomen yleisin hyttynen Ochlerotatus communis on pieni ja tummajalkainen – ja levinnyt kaikkialle maahan. Se pistää ihmisiä halukkaasti, sillä naaraat tarvitsevat veriaterioita munien kehittämistä varten.

Suomen hyttyslajeja on tunnettu jopa yllättävän huonosti siihen nähden, miten yleisiä hyttyset kesällä ovat. Edellinen laajempi katsaus Suomesta oli vuodelta 1979.

Oma kysymyksensä on se, pistävätkö lajit ihmisiä. Ochlerotatus communiksen verenhimosta ei ole epäselvyyttä, mutta monesta muusta lajista käsitys on epävarmempi.

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, aikuiset hyttyset eivät käytä ravinnokseen verta vaan mettä. Naaraat kuitenkin tarvitsevat verta munien kehittämiseen. Uroshyttysiä eivät eläimet kiinnosta.

Tieto siitä, mitä eläimiä kukin hyttyslaji pistää on tärkeä, koska hyttyset voivat pistäessään siirtää taudinaiheuttajia lajista toiseen.

Suomessa tällaisia ketjuja tunnetaan muutamia. Parhaiten tunnetaan pogostantauti eli nivelrokko.

Sen tärkeimpänä välittäjänä pidetään Aedes Cinereusta ja Aedes Geminusta, mutta virusta esiintyy myös muissa hyttysissä.

Lintua pistäessään itikka saattaa saada siltä nivelrokkoa aiheuttavan Sindbis-viruksen. Jos virusta kantava hyttynen pistää edelleen ihmistä, se voi siirtää linnun viruksen ihmiseen.

Yli puolet Suomen hyttyslajeista, 23 lajia, kuuluu ikävästi pistävään Ochleroetatusten sukuun, samaan kuin alussa mainittu yleisin hyttynen.

Toinen merkittävä suku ovat pienikokoiset Anophelesit, joita tunnetaan neljä lajia. Osa niistä pistää ihmisiä, mutta löytöpaikkojen perusteella Anophelesit vaikuttavat kiinnostuneemmilta karjasta.

Innokkaasti ihmisiä pistävään vaaleanruskeaan Aedes-sukuun kuuluu kolme jäsentä.

Coquillettidiaan kuuluu suomalaisista vain yksi laji Coquillettidia richiardii, jota Culverwell kuvaa epäsiistin näköiseksi. Tutkija kertoo sen purreen ainakin häntä hyvällä ruokahalulla.

Sen sijaan kaksi sukua, horrostavat Culexit ja Suomen suurikokoisimmat hyttyset eli Culisetat pistävät lähinnä lintuja. Toisaalta juuri siksi ne voivat siirtää tauteja linnuista ihmisiin.

Culverwell nimeää myös mielestään kauneimman hyttysen: Dahliana geniculatan. Sen hän löysi kokonaan uutena lajina Ahvenanmaalta. Yksin oman sukunsa muodostava laji tarvitsee lähistölleen kookkaita lehtipuita, koska itikka munii puiden koloihin.

Kysely

Mikä on tärkein keinosi hyttysiä vastaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla