Lisääntyvän valon vaikutukset ovat yleensä myönteisiä, mutta toisille kehittyy masennusta.

Kevät vaikuttaa elimistöömme, ja valtaosalle ihmisistä muutos on myönteinen. Useimpien mieliala paranee ainakin aluksi jonkin verran, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

”Serotoniinin tuotanto aivoissa lisääntyy kevään ja kesän kuluessa ja vähenee syksyn ja talven aikana. Sen on osoitettu johtuvan valosta”, sanoo tutkimusprofessori ja psykiatri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Samalla kun mielihyvähormoniksi sanotun serotoniinin tuotanto lisääntyy, pimeähormoni melatoniinin tuotanto puolestaan vähenee. Niin myös unen tarve.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jotkut ihmiset tuntevat itsensä kuitenkin keväällä tavallista väsyneemmäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos kyseessä on terve ihminen ja väsymys ilmaantuu juuri keväällä, todennäköinen selitys löytyy liian lyhyiksi jäävistä yöunista. Unesta voi valon lisääntyessä tulla myös huonompilaatuista.

Kevätväsymys voi Partosen mukaan olla hyvinkin yleistä. Ilmiön laajuutta ei ole täsmällisin kysymyksin selvitetty.

Pientä osaa ihmisistä kevät jopa masentaa. Joskus keväinen uupumus on osa laajempaa masennusoireilua.

Kevätmasennusta poteva saattaa tuntea olonsa rauhattomaksi ja levottomaksi ja kärsiä unettomuudesta.

”Ikään kuin menisi ylikierroksille, mutta siihen tulee ahdistava sävy. Valo tuntuu häiritsevältä ja kiusalliselta ja saattaa jopa aiheuttaa fyysistä kipua, kuten päänsärkyä”, Partonen sanoo.

Masennus voi pahentua entisestään, jos ahdistunut vertaa itseään siihen enemmistöön, joka saa keväällä virtaa valon lisääntyessä.

Kysely

Miten kevät vaikuttaa sinuun?

Piristää.
Piristää.
41.8%
Herättää toivoa.
Herättää toivoa.
17.1%
Masentaa.
Masentaa.
15.9%
Tekee levottomaksi.
Tekee levottomaksi.
11.4%
Väsyttää.
Väsyttää.
10.2%
Ei mitenkään erityisesti.
Ei mitenkään erityisesti.
3.4%
Ääniä yhteensä: 263
Sisältö jatkuu mainoksen alla