Tutkijat löysivät viisi perinnöllistä piirrettä, jotka altistavat kiusaamiselle.

Toiset lapset joutuvat herkemmin kiusatuiksi kuin toiset. Uusi Britanniassa tehty tutkimus löysi viisi perinnöllistä piirrettä, jotka altistavat sille, että päätyy kiusaajien uhriksi.

Ominaisuudet selvisivät, kun lontoolaisen University Collegen tutkija Jean-Babtiste Pingoult ja hänen kollegansa tarkastelivat kaikkiaan viittätuhatta tyttöä ja poikaa. Kaikkien perimästä on kartoitettu erilaisia alttiuksia.

Tutkijat ottivat lukuun kaikkiaan 35 psykologista piirrettä, sairautta ja fyysistä ominaisuutta, joista tiedetään niille altistavia geenijoukkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näitä olivat muun muassa persoonallisuuden piirteet, pituus, painoindeksi, älykkyys, erilaiset mielenterveyshäiriöt, koulumenestys, riskinotto ja yksinäisyys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksitoista perinnöllistä piirrettä ennusti riskiä joutua kiusatuksi. Vahvin yhteys löytyi geenijoukkoihin, jotka altistavat masennukselle, tarkkaavaisuushäiriö adhd:lle, riskinottoon, painoindeksiin ja älykkyyteen.

Geneettinen taipumus suurempaan älykkyyteen suojasi kiusaamisriskiltä. Aiemmistakin tutkimuksista tiedetään, että älykkäällä on keinoja, jotka auttavat välttämään silmätikuksi joutumista.

Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivallia brittitutkimuksen tulokset eivät yllätä. Hänkin on työtovereineen juuri saanut valmiiksi suomalaisiin kaksosiin perustuvan tutkimuksen, jossa ryhmä selvitti kiusaamisen ja kiusatuksi tulemisen perinnöllisyyttä.

Heidän vielä julkaisemattomat havaintonsa osoittavat perintötekijöiden ison roolin.

”Tutkimuksessamme näkyy selvästi, että sekä kiusatuksi tuleminen että kiusaaminen ovat vahvassa geneettisessä kontrollissa. Periytyvyys on 60–70 prosentin luokkaa. Se on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa”, Salmivalli kertoo.

Tuo periytyvyysluku tarkoittaa sitä, että geenit selittävät 60–70 prosenttia suomalaisten koululaisten välisestä vaihtelusta kiusaamisessa ja kiusatuksi joutumisessa.

Brittitutkimuksessa havaitut altistavat perinnölliset piirteet eivät nekään tule yllätyksenä Salmivallille. Uutta on kytkös geeneihin.

”Esimerkiksi masentuneisuus, vetäytyvyys, ujous ja epävarmuus ovat tekijöitä, jotka lisäävät riskiä joutua kiusatuksi. Sehän on kamalaa, että masennukseen taipuvaisella on lisäksi suurempi riski joutua muiden tölvimäksi”, Salmivalli sanoo.

Mitä sitten auttaa tietää, että riski joutua kiusatuksi on osin geneettisistä taipumuksista kiinni?

Brittitutkimuksen tekijöiden mukaan tieto vahvistaa ajatusta, että ihmisillä on jo syntymästään haavoittuvuuksia, joiden vuoksi he voivat joutua kiusatuksi.

Tieto voi heidän mukaansa auttaa kiusaamisen vähentämisessä esimerkiksi purkamalla leimaa, joka liittyy mielenterveyden ongelmiin, ylipainoon tai älyllisiin vaikeuksiin.

Myös Salmivalli uskoo, että ilmiön geneettisten taustojen osoittaminen voi olla hyödyksi.

”Voimme ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät ole samankaltaisia ja olisi väärin vain sanoa kiusatulle, että sinun pitää nyt muuttua toisenlaiseksi”, Salmivalli pohtii.

”Jotkin muutokset ovat vaikeita ja jopa mahdottomia. Sen sijaan että kiusattujen pitäisi vähentää haavoittuvuus­tekijöitään, ympäristön pitäisi oppia sietämään erilaisuutta.”

Onneksi näin on ilmeisesti jo jonkin verran käynyt kymmenen viime vuoden aikana Suomen kouluissa. Kouluterveyskyselyiden mukaan kiusatuksi joutuneiden osuus on näet jatkuvasti pienentynyt.

Viime kyselyn mukaan vähintään kerran viikossa kiusatuksi tulee seitsemän prosenttia neljäs- ja viidesluokkalaisista ja kuusi prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista.

Brittitutkimuksen julkaisi The Lancet Psychiatry.

Kysely

Olitko koulussa kiusattu tai kiusaaja?

Sisältö jatkuu mainoksen alla