Nyt kokeillaan jo keinotekoista viilentämistä pienessä mitassa. Australiassa tehtävissä kokeissa on tarkoitus vaalentaa pilviä siten, että ne heijastavat tehokkaammin auringonvaloa.

Ensimmäinen koe ilmaston muokkaamiseksi pienimuotoisesti on edennyt Broadhurstin riutalla, sadan kilometrin päässä Australian koillisrannikolta, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Kokeessa yritetään valkaista pilviä meren yllä siten, että ne heijastavat enemmän auringonvaloa takaisin avaruuteen. Nelivuotinen hanke alkoi viime vuoden maaliskuussa.

Käytännössä koe sujuu niin, että merivettä sumutetaan ilmaan. Kun suolavesi haihtuu, syntyy suolapölyä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hiukkaset toimivat tiivistysytiminä, jotka valkaisevat pilviä alle kolmen kilometrin korkeudella. Merialueen korallit saavat tvallaan aurinkovarjon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toinen, kolminkertaisesti laajennettu koesarja on tarkoitus tehdä tänä vuonna. Ensi vuonna tavoitteena on vielä suurempi koe.

Viimevuotinen koe osoitti, että tekniikka periaatteessa toimii. Tutkijat näkivät, että suolahiukkaset todella nousevat ilmavirran mukana kohti pilviä.

Sydneyn meritieteellisen instituutin tutkija David Mead on arvioinut, että valkaisu lisää pilvien heijastuskykyä 5–10 prosenttia.

Australian alkuperäiskansan yhteisön Mandubarran edustaja Usop Drahm on tukenut hanketta. Hänen mukaansa tekniikka voi auttaa koralliriuttojen säilyttämisessä. Yksi ratkaisun vahvuuksista on juuri luonnon omien prosessien hyödyntäminen.

Päästövähennykset ja hiilidioksidin kerääminen ilmasta auttavat koralliriuttoja liian vähän ja liian myöhään. On haettava nopeampia keinoja.

Tutkijat muistuttavat myös siitä, että ilmastonmuokkauksella voitetaan aikaa muille ilmastotoimille eikä se suinkaan kilpaile niitä vastaan. Tutkijat korostavat edelleen, että ilmaston viilentäminen on aina vain osa ratkaisua.

Yhdysvalloissa Harvardin yliopiston ryhmä on jo vuosia suunnitellut SCoPEx-koetta eli ”kontrolloitua stratosfäärin muokkausta”.

Ilmakehään kylvettäisiin ilmapallosta hiukkasia, jotka voivat olla kalsiumkarbonaattia tai muita suoloja. Koealan pituus olisi noin kilometri ja halkaisija sata metriä. Hiukkasten käytöstä seurattaisiin noin 24 tuntia, minkä mahdollistaa ilmapallon maltillinen lentonopeus.

Suunnitellussa kokeessa kerätään perustietoja hiukkasten toiminnasta yläilmakehässä. Vielä ei kokeilla varsinaista ilmastonmuokkausta heijastavilla hiukkasilla.

Tälle vuodelle suunniteltu koe Ruotsissa tyssäsi huhtikuussa paikalliseen vastustukseen ainakin toistaiseksi. Poronhoitajat ja ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet koetta.

Tuntureilla lämpenemisen vaikutus näkyy heikommin kuin koralliriutoilla. Sopeutumistoimien tutkimuskin koetaan Ruotsissa ilmeisesti vähemmän tarpeellisena.

Vastustuksesta huolimatta paine tehdä ilmastonmuokkauksen kokeita kasvaa.

Yhdysvaltojen tiedeakatemiat julkaisivat juuri toisen raportin ilmastonmuokkauksesta auringonvaloa heijastamalla. Ensimmäinen raportti tehtiin aika äskettäin, vuonna 2015.

Nyt tutkijaryhmä ehdottaa ilmastonmuokkauksen koetta enintään noin 200 miljoonan dollarin panoksella. Kun rajataan kustannuksia, vältetään kilpailu päästöjen vähentämisten kanssa.

Suomessa muokkauksen vaikutuksia on selvittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Anton Laakso. Hän tutkii auringonvalon heijastamiseen perustuvaa ilmastonmuokkausta. Hän mallintaa sitä tietokoneella, kuten alan tutkimus yleensäkin pitkälti.

”Pariisin sopimus asetti ilmaston lämpenemiselle selvät, mutta kunnianhimoiset tavoiteltavat rajat. Oma huoleni on, että jos tavoitteisiin ei päästä päästöjä vähentämällä, voi se tehdä ilmastonmuokkauksen menetelmistä aiempaa houkuttelevamman kuuloisia”, Laakso sanoo.

”Tämänhetkisen tietämyksen perusteella menetelmien käyttöön liittyisi kuitenkin valtavasti epävarmuuksia ja riskejä.”

Laakson mukaan ilmastonmuokkaukseen liittyy ensinnäkin useita luonnontieteellisiä riskejä.

”Emme tiedä lähellekään riittävän hyvin, miten menetelmien vaikutukset lämpötilaan ja sateisuuteen jakautuisivat alueellisesti, miten ilmastonmuokkaus vaikuttaisi ääri-ilmiöihin tai edes, että miten tehokkaita menetelmät todellisuudessa olisivat.”

Lisäksi ilmastonmuokkaukseen liittyy Laakson mukaan myös hallinnollisia, eettisiä, taloudellisia ja poliittisia ongelmia.

Pahinta olisi Laakson mukaan se, että käyttäisimme hätiköidysti tekniikoita, joiden vaikutuksia emme tiedä riittävän hyvin.

”Jokainen tutkija toivoisi, että ilmastonmuokkauksen menetelmiä ei ikinä tarvittaisi, mutta samalla päästöjen hillitsemisen hitaus huolestuttaa.”

Perustelun ilmastonmuokkauksen tutkimuksen puolesta on esittänyt Harvardin yliopiston ympäristökeskuksen johtaja Dan Schrag.

Vielä tuhannen vuoden kuluttua enemmän kuin puolet hiilidioksidipäästöistä on yhä ilmakehässä, Harvardin yliopiston verkkosivu muistuttaa. Ilmastonmuokkaus voi Schragin mukaan olla yksi tekniikoista, joiden avulla ihmiskunta pystyy elämään muuttuneessa ilmastossa.

Kysely

Onko ilmastonmuokkauksessa järkeä?

Dragofix
Seuraa 
Viestejä105

Mieluummin pitäisi kiinnittää huomiota juurisyihin kuin paikkaukseen. Paikkauksissa on aina se riski että se luo uusia ongelmia ja/tai jokin menee pieleen. Kun juurisyyt on tiedossa, pitää pystyä lopettamaan ja muuttamaan tapoja eikä miettiä esim. "kuinka voisi ajaa täysillä seinää päin kuolematta tai loukkaantumatta".

Sisältö jatkuu mainoksen alla