Hollantilaisen Leidenin yliopiston tutkimuksessa vapaaehtoisiin tartutetaan bilhartsiaa aiheuttavia halkiomatoja.

Harva tartuttaisi itseensä vapaaehtoisesti loismadon, mutta 17 vapaaehtoista Hollannissa ojentaa nyt kätensä tieteen hyväksi. Heihin tartutetaan ihon kautta elimistöön kaivautuva Schistosoma mansoni -halkiomato.

Loinen aiheuttaa skistosomiaasia eli bilhartsiaa, joka piinaa kehittyvissä maissa satoja miljoonia ihmisiä. Tauti aiheuttaa ihottumaa, kuumetta ja sisäelinongelmia. Pienet madot voivat päätyä maksaan ja muihin sisäelimiin, ja hoitamattomana tauti voi johtaa kuolemaan.

Bilhartsiaan kuolevien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, mutta maailman terveysjärjestö WHO arvioi vuosituhannen vaihteessa loistaudin tappavan jopa 200 000 ihmistä vuosittain. Tautia hoidetaan pratsikvanteeli-matolääkkeellä, mutta tutkijat toivovat löytävänsä tartuntaan tehokkaamman parannuskeinon, kenties esimerkiksi rokotteen.

Siksi tarvitaan ihmiskokeita. Loiskokeesta kertoo Science-lehti.

Luonnossa halkiomadon toukat elävät makeiden vesien kotiloissa ja siirtyvät saastuneesta vedestä ihmiseen. Pienikin kotilopopulaatio voi päivässä syytää järveen miljoonia halkiomadon toukkia.

Mikroskooppiset toukat etsiytyvät vedessä ihmiseen ja porautuvat ihosta sisään. Elimistössä madot hakeutuvat maksaan, jossa ne kehittyvät ja lisääntyvät. Sitten ne siirtyvät asuttamaan suoliston verisuonia ja voivat elää elimistössä vuosikausia.

Madot syytävät päivässä satoja munia, jotka normaalisti poistuvat virtsan ja ulosteen mukana, mutta sisäelimiin päätyessään voivat aiheuttaa hyvin vakavia seurauksia.

Nyt tehtävä tutkimus on suunniteltu hyvin huolellisesti niin, että koehenkilöiden ei edes teoriassa pitäisi sairastua. Heihin istutetaan ainoastaan koiraspuolisia loismatoja, jotka eivät yksinään kykene lisääntymään elimistössä. Osallistujat elävät matojen kanssa kolme kuukautta, jonka jälkeen tartunta parannetaan matolääkkeellä.

Taudeilla tehdyt ihmiskokeet ovat yleistymässä. Ihmisiin on laboratoriossa tartutettu esimerkiksi malariaa, influenssaa ja denguekuumetta. Halkiomatoja ei kuitenkaan ennen tätä ole tarkoituksella keneenkään tartutettu.

Osallistujilta otetaan joka viikko verikoe, josta seulotaan erästä madon erittämää molekyyliä. Tällä kokeella voidaan seurata, ovatko madot yhä elimistössä elossa. Myöhemmissä kokeissa tämän molekyylin olemassaolo veressä toimii sitten näyttönä siitä, onko jokin kokeiltu uusi hoito tepsinyt matoihin vai ei.

Koehenkilöiden käsivarteen teipataan pieni metallinen sylinteri, jonka sisälle tutkijat annostelevat pipetillä pari vesitippaa. Yhteensä tipat sisältävät tasan 20 matoa. Kun sylinteri irrotetaan iholta puolen tunnin päästä, ainoa merkki madoista ovat pienet punaiset pisteet käsivarressa. Niistä kohdista toukat ovat porautuneet sisään.

”Kutittaa vähäsen”, kuvailee juuri tartutettavana oleva koehenkilö Science-lehdessä. Koehenkilöiden yleinen mielentila on hermostunut, mutta motivoitunut.

Kysely

Ottaisitko itseesi taudin tieteen hyväksi?

En tällaista uhria antaisi tieteelle.
En tällaista uhria antaisi tieteelle.
41.9%
Ottaisin, jos siitä varmasti paranisi.
Ottaisin, jos siitä varmasti paranisi.
29.4%
Mikä ettei, jos korvauksesta sovitaan.
Mikä ettei, jos korvauksesta sovitaan.
17.6%
Voisin ottaa, elleivät oireet ole pahoja.
Voisin ottaa, elleivät oireet ole pahoja.
11.0%
Ääniä yhteensä: 136