Moni koulu yhdistää nyt luokkia yhteisopetusryhmiksi, joissa lapsilla ei ole omaa opettajaa. Malli herättää myös kritiikkiä.

Joensuulaisen Tulliportin normaalikoulun tunti alkaa tyypillisesti sillä, että 72 kuudesluokkalaista kokoontuu opetustilansa katsomon penkeille, kuvaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Penkeillä oppilaille selviää, missä ryhmässä ja mitä ainetta kukin seuraavan oppitunnin aikana opiskelee. Toisinaan oppilaat voivat lukea ryhmäjaot ja tehtävänsä opetustilan ulkopuolella olevilta näytöiltä.

Tavanomaista luokkahuonetta ei ole, vaan oppilaat kokoontuvat 250 neliömetrin monitoimitilaan. Sieltä löytyvät katsomon lisäksi kota, luola, puolapuut, kiipeilyseinä, säkkituoleja, sähköpöytiä ja keittiö pirttipöytineen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuntien sisällöksi on ilmoitettu usein vain ilmiöt. Nyt on vuorossa luonto, ja sitä käsitellään niin äidinkielen, matematiikan, ympäristöopin, historian kuin kuvaamataidonkin näkökulmasta. Kolme luokanopettajaa auttavat siellä, missä apua tarvitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tulliportin koulun opetusta on uudistettu vuonna 2016 voimaan tulleen opetussuunnitelman hengessä. Se korostaa monialaista oppimista ja oppilaan aktiivisuutta sekä kannustaa kouluja uudenlaisiin työtapoihin monipuolisissa oppimisen ympäristöissä.

Opetussuunnitelma ei pakota luopumaan luokkahuoneista, omista luokanopettajista tai perinteisistä lukujärjestyksistä, vaan työtapojen toteutus jää koulujen päätettäväksi.

Tulliportin kuudennella vuosiluokalla uudistukset on viety pitkälle, sillä Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa tutkitaan tilojen vaikutusta opetukseen.

”Oppilaat ja opettajat ovat äärimmäisen tyytyväisiä. Opettajina koemme, että meillä on enemmän aikaa, pystymme eriyttämään opetusta eri tavalla kuin ennen, käyttämään omia vahvuuksiamme ja oppimaan töissä valtavasti uutta. Oppilaat pääsivät mukaan jo tilan suunnitteluun, ja he ovat hyvin kiintyneitä siihen”, kuudesluokkalaisten lehtori Ulla Sten sanoo.

HS:n mielipidesivuilla sydäntään purki hiljattain ekaluokkalaisen äiti, jonka lapsi aloitti koulutiensä lähes 50 oppilaan ryhmässä ilman omaa luokkaa, omaa opettajaa ja omaa oppimistilaa. Hälyisää ympäristöä arvostelleen äidin mukaan lapsi ei osannut nimetä yhtäkään viidestä vaihtuvasta opettajastaan.

Huolet ovat tuttuja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin asiantuntijoille.

”Jos opetustoiminta on järjestetty pedagogisesti järkevällä tavalla, aikuisia on riittävästi ja opetusta on mahdollista eriyttää, niin pulmia on vähemmän. Jos taas isoja ryhmiä on käytetty säästökeinona ja opettajat eivät saa tarvitsemaansa tukea heterogeenisissä oppilasryhmissä, niin tilanne kuormittaa kaikkia”, arviointiasiantuntija Salla Venäläinen sanoo.

Perinteisesti pieniä ryhmäkokoja on pidetty etuna. Nyt jalansijaa saaneen tutkimuskäsityksen mukaan ne eivät kuitenkaan juuri vaikuta oppimistuloksiin.

Kouluilta ja opettajilta tulee silti viestiä siitä, että ryhmäkoolla on merkitystä.

Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaiden itseohjautuvuutta. Alakoululaiset eivät ole vielä siihen kuitenkaan valmiita, sanoo psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.

”Uudistukset on rakennettu vain pedagogiikkaa varten, ei lasta varten ja lapsen kehityksen ehdoilla.”

Kenellekään lapselle ei ole hyväksi, jos ympäristö on hyvin jäsentymätön ja ennakoimaton. Juuri tämä on Keltikangas-Järvisen mukaan vaarana, jos opetus järjestetään suurissa tiloissa ja jatkuvasti vaihtuvissa ryhmissä.

Kysely

Pitääkö peruskoulussa olla luokat?

Pitää.
Pitää.
88.4%
Ei pidä.
Ei pidä.
11.5%
Ääniä yhteensä: 242
Vierailija

Kyllä oma opettaja ja vastuuhenkilö pitää olla. Lapsella pitää olla yhteyshenkilö johon voi otta yhteyttä ongelmatilanteissa ja jonka vastuulla lapsi on.

Aikanaan firmassa tuli matriisiprkanisaatiot. Eli ei ollut varsinaisesti omaa pomoa, mutta tilalle tuli viisi - kuusi esimiestä jotka kaikki rupesivat pomottamaan. Kukaan heistä ei tuntenut kunnolla matriisin ihmisiä.

Aivan vituksihan se organisaatiokuutos lopulta meni ja firmakin sittemmin kaatui. Vastuurajat ym. kaikki epäselveni. Kukaannei vastannut mistään.

Vähän samalta vaikuttaa tuo uusi opettajien määrittely. Jos siihen ei kykene aikuiset niin tuskin lapsetkaan.

Hyvä mielestäni on että luonnonilmiöitä mietitään monelta kantilta ja monen aineen näkökulmasta. Pitää vaan huolehtia että ne menee myös perille samoista näkökulmista eikä jää pelkäksi sanahelinäksi.

Vierailija

Juu, minustakin aika ruusunen kuva opettajista
Ei omana aikana ollut edes tuolla suhteella hyviä minkä mainitsit.
Hiukka epäilyttää tokko tilanne siitä olisi parantunut.

Oma opettaja siksi että joku kantaa vastuun. Jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu ja lapsen tulee tietää keneen voi turvata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla