Australiassa rokotukset laajennettiin poikiin, ja joillekin kohdunkaulan syöpää aiheuttavien infektioiden määrä putosi dramaattisesti. Myös Suomi harkitsee hpv-rokotusta pojillekin.

Australia saattaa ensimmäisenä maana maailmassa päästä kokonaan eroon kohdunkaulan syövästä hpv-rokotteen ansiosta, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Kohdunkaulan syöpä saa aina alkunsa virusinfektiosta. Papilloomavirus eli hpv tarttuu seksin välityksellä niin herkästi, että edes kondomi ei täysin suojaa.

Arviolta 80 prosenttia Suomen aikuisväestöstä on jossain elämän vaiheessa saanut hpv-infektion. Yleensä se on oireeton ja katoaa itsestään, mutta joissain tapauksissa se alkaa kehittyä syöväksi.

Vuonna 2007 Australia alkoi tarjota rokotetta ilmaiseksi 12–13-vuotiaille tytöille. Vuonna 2013 ohjelma laajeni poikiin.

Uusi tutkimus osoittaa, että rokotusten alettua rokotteessa käytettyjen virustyyppien aiheuttamien infektioiden esiintyvyys on pudonnut 18–24-vuotiailla naisilla runsaasta 20 prosentista noin 1–2 prosenttiin.

Suomi otti hpv:n rokoteohjelmaan vuonna 2013, myöhemmin kuin useimmat EU-maat. Rokote tarjottiin aluksi kaikille 6.–9. -luokkalaisille tytöille. Sen jälkeen on vuosittain rokotettu kuudesluokkalaiset tytöt.

Suomalaiset pojatkin voivat tulevaisuudessa saada hpv-rokotteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmä ottaa kantaa asiaan vuoden loppuun mennessä.

Viime vuosina tutkimukset ovat osoittaneet, että hpv-infektio on yhteydessä myös nielurisan, suuontelon, kielen tyven, kurkunpään, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin.

”Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan hpv:stä johtuvat syövät ovat nyt lähes yhtä yleisiä molemmilla sukupuolilla”, ylilääkäri Tuija Leino THL:n rokotusyksiköstä sanoo.

Erona on, että kohdunkaulan syöpää ei käytännössä koskaan tule ilman hpv-infektiota. Muissa syövissä se on vain yksi altistava tekijä.

”Poikien rokottaminen lisäisi myös merkittävästi koko väestön laumasuojaa – varsinkin nykyisessä tilanteessa, kun tyttöjen rokotekattavuus on melko matala”, Leino sanoo.

Laumasuoja tarkoittaa sitä, että jos riittävän moni on saanut rokotteen, myös rokottamattomat säästyvät paremmin tartunnalta.

Kysely

Pitäisikö pojatkin rokottaa hpv-infektiota vastaan?

Pitäisi.
Pitäisi.
86.6%
Ei pitäisi.
Ei pitäisi.
13.3%
Ääniä yhteensä: 112

Ulkoilu lapsena voi ehkäistä likinäköisyyttä. Silmä näet kaipaa luonnonvaloa.

Likinäköisyys lisääntyy hurjasti kehittyneissä maissa ja varsinkin Aasiassa, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Vuosisadan puolivälissä maailman ihmisistä joka toinen on likinäköinen ja voimakkaasti likinäköisiä on liki miljardi, arvioidaan laajassa katsauksessa Ophtalmology-tiedelehdessä.

Soulissa ja Singaporessa jo nyt yli 90 prosenttia kaksikymmentävuotiaista tarvitsee silmälasit. Länsi-Euroopassa arviolta joka toinen nuori aikuinen on likinäköinen.

Likinäköisyys vaikuttaa modernin elämäntavan vaivalta. Perimä selittää sitä vain osin.

Lukeminen ja jatkuva lähityöskentely lisäävät nykyisen käsityksen mukaan likitaitteisuutta, kuten myös sisällä oleskelu ja valon vähäisyys.

”Varhain aloitetun koulunkäynnin on todettu selvästi lisäävän likinäköisyyttä. Siihen ei ole kiinnitetty huomiota, kun suunnitellaan koulutuksen varhentamista”, sanoo vuosikymmeniä asiaa tutkinut silmälääkäri ja Jyväskylän yliopiston dosentti Olavi Pärssinen.

Likinäköisyyttä lisäävät etenkin Aasian vaurailla alueilla kova pänttääminen jo lapsena sekä älylaitteisiin liimautuminen.

Ulkoilu lapsena sen sijaan näyttää ehkäisevän likinäköisyyttä. Niin sanotuen valoteorian mukaan ulkoilun hyöty seuraa siitä, että oleskellaan paljon luonnonvalossa.

Valoteoriaa tukee kansainvälinen tuore tutkimuskatsaus likinäköisyyden geneettisestä taustasta. Likinäköön nimittäin liittyvät erityisesti geenimuutokset soluissa, jotka vastaavat valon havaitsemisesta ja käsittelystä.

Kysely

Luitko itsesi likinäköiseksi?

Yksiköt löytyivät monikäyttöisistä käsistä.

Muinaisaikojen metsästäjille ja kalastajille riitti, että yhteinen saalis jaettiin silmämääräisesti asianmukaisiin osiin. Tarpeen tullen mittana voitiin käyttää puusta tai tuohesta valmistettua lapiomaista kouraa. Tärkeitä mittavälineitä olivat omat kädet.

Peukalo tarkoitti myös peukalon leveyttä eli ruotsalaisittain tuumaa, neljästä muusta sormesta muodostui kämmenen leveys. Kun kämmenet pantiin rinnakkain, syntyi kahmalo. Kyynärpään ja keskisormen pään välinen etäisyys oli kyynärä. Kun kädet levitettiin sivulle suoriksi, matka keskisormien päiden välillä oli syli eli kolme kyynärää, nykymitoissa vajaat kaksi metriä.

Kansainväliset mitat ja painot ovat tulleet tarpeellisiksi viimeistään silloin, kun on alettu käydä kauppaa. Yleisenä ongelmana oli kuitenkin pitkään se, että eri tuotteita mitattiin erilaisilla järjestelmillä ja samannimisetkin mitat olivat käytännössä paikallisia ja keskenään erisuuruisia.

Valtaosa Euroopan maista alkoi siirtyä yhtenäiseen desimaali- ja metrijärjestelmään vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Kansainvälinen mitta- ja painotoimisto valmisti jokaiselle valtiolle mallimetrin ja kilogramman. Perusyksikön nimitys metri tuli ranskan mittaa tarkoittavasta sanasta mètre, koska järjestelmäkin oli kehitetty Ranskassa 1700-luvun lopulla.

Jotkin vanhat mitat ovat säilyneet nykypäiviin asti erikoiskäytössä. Perunoita myydään torilla kapoittain, joka nykyään vastaa viittä litraa. Kappa on vanha germaaninen laina, joka merkitsee al­kuaan mittaa.

Halkomittana tunnettu motti on lainaa ruotsin sanasta mått. Ruotsista lainattu pienen rasian nimitys aski on täsmentynyt 20 savuketta sisältävän pakkauksen nimitykseksi.

Kannu on vanha vetomitta, jonka nimi tulee ruotsin sanasta kanna. Kannu oli kaksi tuoppia eli reilut kaksi ja puoli litraa. Tuoppi on tarkoittanut sekä juoma-astiaa että siihen mahtuvan nesteen määrää. Se on lainattu keskiajalla joko ruotsista tai alasaksasta. Entisajan tuoppi veti reilun litran, nykyään nimitetään isoksi tuopiksi puolen litran olutannosta.

Omaperäinen töttö on vanhastaan ollut tuohitorven nimitys, joka kuvailee tuohitorvesta lähtevää ääntä. Putken tai suppilon muotoisia töttöjä tai tötteröitä on myöhemmin alettu kääriä paperista esimerkiksi makeisten kääreiksi. Samaan joukkoon kuuluvat myös vohvelista valmistetut jäätelötötteröt.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018