Vauraimmat ihmiset eivät ole kyvykkäimpiä vaan onnekkaimpia, todistelevat italialaiset tutkijat.

Taloudellisesti menestyneimmät ihmiset eivät ole kyvykkäimpiä vaan onnekkaimpia, osoittaa varallisuuden muodostumista kuvaava tietokoneohjelma. Sen laativat teoreettisen fysiikan professori Alessandro Pluchino ja hänen kollegansa Catanian yliopistosta Italiasta.

Rikkauksien jakautuminen noudattaa tunnettua kaavaa, jonka mukaan 20 prosenttia ihmisistä omistaa 80 prosenttia varallisuudesta.

Miksi niin harvojen pitää omistaa noin paljon? Elämme meritokratiassa, jossa ihmisiä palkitaan heidän kykyjensä, älykkyytensä, ponnistelujensa ja muiden hyveidensä mukaan, kuuluu perinteinen vastaus – ja valehtelee.

Maallinen omaisuus jakautuu epätasaisemmin kuin monet muut asiat. Ihmisten kyvyt seuraavat normaalijakaumaa eli Gaussin käyrää, jossa useimmat tapaukset sijoittuvat keskiarvon ympärille.

Tätä jakaumaa noudattaa esimerkiksi ihmisten älykkyys, kun sitä on selvitetty älykkyysosamäärää mittaavilla testeillä. Keskimääräinen ÄO on sata, mutta kenelläkään ei ole tuhatta.

Sama pätee ponnisteluihin, jos niitä arvioidaan työtuntien määrällä. Jotkut puurtavat tavallista pidempiä ja toiset lyhyempiä päiviä, mutta kukaan ei uurasta miljardia kertaa enempää kuin muut.

Silti jotkut saavat palkinnoksi miljardi kertaa enemmän maallista hyvää kuin toiset, vaikka he eivät tutkimusten valossa näytä mukaan olekaan muita lahjakkaampia.

Mitkä tekijät sitten määräävät, miten yksilöt vaurastuvat? Voisiko sattumalla olla yllättävän suuri osa?

MIT Technology Review -lehden mukaan Pluchino ja hänen työtoverinsa tietävät vastaukset.

Heidän luomansa virtuaalinen malli kuvaa hämmästyttävän tarkasti rikkauksien jakautumista todellisessa maailmassa. Se löytyy arXiv.org -sivuilta.

Tiimin malli on yksinkertainen. Se sisältää joukon ihmisiä, joista jokaisella on oma määränsä kykyjä, kuten älykkyyttä. Kykyresurssi jakautuu jonkin keskiarvon ympärille, ja siinä on vakiomäärä poikkeamia. Jotkut ovat kyvykkäämpiä kuin toiset ja toiset ovat vähemmän kyvykkäitä, mutta kukaan ei ole muita moninkertaisesti kyvykkäämpi.

Juuri näin jakautuvat useat ihmiset kyvyt ja myös pituuden tai painon kaltaiset ominaisuudet. On pätkiä ja pitkiä, mutta ei muurahaisen tai pilvenpiirtäjän kokoisia.

Italiaistutkijoiden virtuaaliseen maailmaan kehittämien ihmisen työelämä kestää 40 vuotta. Tänä aikana yksilöt kokevat onnekkaita sattumia, joiden ansiosta he voivat kasvattaa omaisuuttaan, jos pystyvät. He myös joutuvat kohtalon iskemiksi, jolloin heidän rahansa hupenevat. Onni vaihtelee sattumanvaraisesti, kuten elämässä.

Pluchinon ryhmä pani 40 vuotta työtä tehneet yksilöt varakkuuden mukaan järjestykseen ja tutki parhaiten menestyneiden ominaisuudet.

Kun tiimi laittoi virtuaalisia yksilöitä jonoon rikkaimmasta köyhimpään, se näytti samalta kuin todellisissa yhteiskunnissa. 80:20-suhde päti myös tutkijoiden luomuksessa.

Tämä ei olisi yllättävää tai epäreilua, jos kahdenkymmenen valiojoukko koostuisi huippukyvyistä. Mutta rikkaimmat eivät olleet läheskään lahjakkaimpia.

Maksimaalinen onnistuminen ei koskaan kohtaa maksimaalisia kykyjä, eikä toisinpäin, tutkijat väittävät.

Heidän mallinsa osoittaa, että silkka tuuri vääntää varallisuuden jakauman vinoksi.

Kysely

Saatko liian vähän rahaa kykyihisi nähden?

Kyllä, ansaitsisin enemmän.
Kyllä, ansaitsisin enemmän.
77.9%
En. Saan juuri sopivasti.
En. Saan juuri sopivasti.
16.1%
Päinvastoin. Tuloni ovat suuremmat kuin kykyni oikeuttaisivat.
Päinvastoin. Tuloni ovat suuremmat kuin kykyni oikeuttaisivat.
5.9%
Ääniä yhteensä: 118