Niin sanottu Ikea-ilmiö selittää, miksi ihmiset haluavat puurtaa vapaa-ajallakin. Jos elämän perustarpeet on tyydytetty, parhaiten ihmisen onnea lisää toisten ihmisten auttaminen.

Moni näkee elämän ehkä onnellisempana ja terveempänä, kun työtä joutuisi tekemään mahdollisimman vähän ja olisi ruhtinaallisesti aikaa ja varaa nautinnoille.

Useat tuoreet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että liika joutilaisuus voi olla jopa haitaksi. Sopivan kiireinen olokin näyttää tukevan onnellisuuden tunnetta, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Suomalaista eläkeikäisistä vastaajista 63 prosenttia ilmoitti halukkuudesta tehdä ansiotyötä tänä vuonna julkaistussa työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksessa. Useimpien vastaajien mielestä sopiva määrä töitä olisi pari kolme päivää viikossa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vastaajista 56 prosenttia ilmoitti tärkeimmäksi syyksi mielekkään tekemisen, ja yhtä suuri osa vastaajista tulojen lisäämisen. Joka neljäs vastaaja mainitsi halun kuulua työyhteisöön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vain noin joka seitsemäs ilmoitti, ettei mikään kannustaisi heitä ansiotöihin eläkkeellä. Tuloksia painotettiin siten, että ne kuvasivat keskivertoeläkeläistä.

Kaipuuta töihin selittää, että työllä onkin monia hyödyllisiä psykologisia ulottuvuuksia.

Työ rakentaa ihmisen identiteettiä sekä tarjoaa hänelle osaamisen ja kelpaamisen tunteen. Se vahvistaa keskeisesti hyvinvointia.

Tutkijat ovat osoittaneet, että kun osaamisen ja kelpaamisen tunteet ovat uhattuina, ihmiset alkavat kiinnostua jonkinlaisesta ponnistelusta.

Yleensä ponnistelu tarkoittaa jonkinlaista työtä. Syynä on se, että työn kautta ihminen osoittaa kyvykkyyttä ja pystyy vaikuttamaan. Työ vahvistaa identiteettiä pätevänä yksilönä.

Niin sanottu Ikea-vaikutus selittää, miksi monet haluavat puurtaa vapaa-ajallaankin. Huonekalujätin myymät huonekalut tulee koota itse, mikä synnyttää onnistumisen tunteita. Lisäksi ihmiset kokevat itse kokoamansa esineen yhtä arvokkaaksi kuin ammattilaisen tekemän, kertoo Journal of Consumer Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus.

Koehenkilöt odottivat muidenkin jakavan heidän käsityksensä itsekootun rakennelman arvosta. Ihmiset janoavat lisää näitä kokemuksia, vaikka eivät sitä tiedostaisikaan – tämä onkin olennainen ja laskelmoitu osa Ikea menestystarinassa.

Samalla kaikki tarvitsevat vapaa-aikaa, koska se tukee huomattavan paljon hyvinvointia. Tämä pätee kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen asti.

Tänä vuonna Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että tutkittavien hyvinvointi heikkeni, kun vapaa-aikaa oli päivässä yli viisi tuntia.

Ne, joilla oli paljon vapaa-aikaa, tunsivat itsensä vähemmän tuottaviksi ja vähemmän hyvinvoivaksi verrattuna niihin, joilla vapaa-aikaa oli kohtalaisesti.

Kun ihmisillä on runsain mitoin aikaa, kuten eläkkeellä, he hyötyisivät vapautuneen ajan käyttämisestä määrätietoisesti, tutkijat kirjoittavat.

Mys vapaahetoistyö olisi fiksu valinta eläkeläiselle. Kun elämisen perustarpeet ovat varmistettu, yksi varmimmista onnen lähteistä on altruistisuus eli muiden avustaminen, HS kertoo.

Tutkimusten mukaan altruistiset ja vapaaehtoistyötä säännöllisesti tekevät elävät keskimäärin pidempään ja onnellisempana. Tämä on havaittu jopa solutasolla.

Vapaaehtoistyö on yhdistynyt tutkimuksissa vähäisempään sosiaaliseen eristäytymiseen ja masennuksen oireisiin sekä hitaampaan kognitiiviseen rappeutumiseen – mikä tarkoittaa dementian riskin pienenemistä.

Kysely

Teetkö tai aiotko tehdä töitä eläkkeellä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla