Yhdysvaltalaisen tutkimusken mukaan elimistömme toiminta muuttuu molekyylitasolla kevätkesällä ja syystalvella.

Kehomme biologian näkökulmasta vuodenaikoja onkin vain kaksi. Tähän päätyi Stanfordin yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun tutkimus.

Tutkimuksen mukaan kehomme jakaa vuodenkierron kahteen vaiheeseen. Taitekohtia ovat kevätkesä ja syystalvi, joiden aikana elimistömme toiminta muuttuu.

Muutokset näkyvät esimerkiksi kevätkesällä kasvaneissa tulehdusarvoissa ja loppusyksyn kohonneessa verenpaineessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nelivuotinen tutkimus tehtiin seuraamalla 105 tutkimukseen osallistunutta henkilöä Pohjois- ja Etelä-Kaliforniassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Noin puolet osallistujista olivat insuliiniresistenttejä, eli alttiita aikuisiän diabetekselle. Iältään 25–75-vuotiaita osallistujilta otettiin verinäytteet ja tehtiin mittauksia noin neljä kertaa vuodessa.

Näistä sitten analysoitiin muun muassa immuunisuojaa, tulehdusarvoja, verenpainetta ja kehon sisäistä mikrobistoa. Kaikkiaan tutkimuksessa seurattiin yli tuhannen molekyylin liikkeitä kehoissa.

Lisäksi tutkijat seurasivat osallistujien ruokavaliota ja liikkumista. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Nature Communications.

Seurannan aikana tutkijat huomasivat tiettyjen asioiden toistuvan vuodenkierron mittaan.

Kevätkesän aikana nousivat muun muassa allergioihin liittyvät tulehdusarvot sekä nivelreumaan ja nivelrikkoon liittyvät tulehdusarvot.

Myös kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen liittyvät aineenvaihdunnan tuotteet olivat kevätkesällä korkeimmillaan.

Syystalvella olivat taas kohollaan kehon infektioita vastaan taistelusta kertovat molekyylit sekä aknen puhkeamisesta kertovat aineenvaihduntatuotteet.

Havainnoista osa vaikuttaa vuodenkiertoon liittyen melko ilmeisiltä.

Allergioihin liittyvät tulehdukset ja vasta-aineet nousevat siitepölyn määrän kasvaessa loppukeväästä. Infektioita vastaan taistellaan loppusyksyn influenssakautena.

”Osalla havaituista ilmiöistä syyt ovat kuitenkin vähemmän ilmeisiä”, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, Stanfordin yli­opiston genetiikan professori Michael Snyder yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen merkittävyyttä arvioidessa kannattaa huomioida myös se, että havainnot tulevat Kaliforniasta. Snyder myöntää, että osaval­tiossa on käytännössä kaksi vuodenaikaa, kuuma ja kylmempi.

”Saamamme data ei kuitenkaan noudata suoraviivaisesti sääoloja. Mekanismit ovat mutkikkaampia”, Snyder sanoo.

Silti tutkijaryhmä myöntää, että tulokset voisivat todennäköisesti olla hieman toisenlaisia, jos tutkimus tehtäisiin toisella puolella Yhdysvaltoja tai muualla maailmassa.

Mitä ilmeisimmin kyse on elimistömme reagoinnista ympäristön muutoksiin, kuten valon määrään, ilman hiukkasiin sekä vaatetuksen ja liikkumisen muutoksiin lämpötilan vaihdellessa.

”Näin katsottuna havainto kahdesta vuorottelevasta jaksosta ei ole yllättävä. Voi ajatella, että vuosi jakautuu karkeasti valoisampaan ja lämpimämpään sekä pimeämpään ja kylmempään jaksoon”, kommentoi psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

Kysely

Tuntuuko siltä, että kehon toiminta muuttuu eri vuodenaikoina?

Sisältö jatkuu mainoksen alla