Torstai kuuluu germaanien ukkosherralle Torille. Kuva: Mårtem Eskil Winge, Tor’s Fight with the Giants/Wikimeida Commons
Torstai kuuluu germaanien ukkosherralle Torille. Kuva: Mårtem Eskil Winge, Tor’s Fight with the Giants/Wikimeida Commons

Usko toi nimet, mutta vanha jumalperinne katkesi.

Muinaiset suomalaiset ovat seuranneet ajan kulkua kuun vaiheita tarkkaillen. Ikivanha perintösana kuu on merkinnyt sekä taivaankappaletta että kuukautta. Sen sijaan seitsenpäiväinen viikko ja päivien nimet on omaksuttu germaanisilta naapurikansoilta samoihin aikoihin kristinuskon kanssa.

Ajan jakaminen seitsenpäiväisiksi viikoiksi on vanhempaa perua kuin kristinusko. Sen tunsivat monet muinaiset kulttuurikansat, jotka osasivat kirjoittaa, lukea, laskea ja tehdä havaintoja taivaankappaleiden liikkeistä. Näitä olivat esimerkiksi babylonialaiset ja heidän hepreaa puhuneet kielisukulaisensa, jotka myöhemmin tunnetaan juutalaisina.

Roomalaiset luopuivat etruskeilta peritystä kahdeksan päivän jaksosta ja ottivat saman systeemin käyttöön ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla. He antoivat päiville nimet astrologisesti merkittävien taivaankappaleiden mukaan. Ne olivat aurinko, kuu ja viisi silmin nähtävää planeettaa, jotka puolestaan oli nimetty muinaisten jumalien mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sama käytäntö siirtyi germaaneille, jotka korvasivat roomalaisten jumalat omilla jumalillaan. Niinpä auringon ja kuun päiviä seurasivat Tyrin päivä, Odinin päivä, Torin päivä ja Friggin päivä eli nykyruotsin tisdag, onsdag, torsdag ja fredag. Saturnus-planeetan päivä korvattiin kylpypäivällä, muinaisgotlanniksi laugadagr.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomalaiset ovat mukauttaneet päivien nimet oman kielensä äänneasuun, mutta muuten ne ovat olleet vain nimiä.

Lopussa oleva -tai on ymmärretty samaksi päivää merkitseväksi sanaksi kuin ruotsin tag, mutta alkuosa on jäänyt hämäräksi.

Mitään merkkejä ei ole siitä, että tilalle olisi haluttu vaihtaa omia jumalia. Muista poikkeava keskiviikko on käännöslaina, jonka esikuva on ilmeisesti ollut keskialasaksan mitwēke(n), middewēke(n).

Nimistö on elänyt vielä alkuaikoina päätellen siitä, ettei ole voitu osoittaa mitään tiettyä germaanista kielimuotoa, josta koko nykyinen sarja olisi lainattu sellaisenaan. Vaihtoehtoina tulevat kysymykseen eri-ikäiset länsi- ja pohjoisgermaaniset kielet, kuten muinaissaksi, keskialasaksa, muinaisskandinaavi ja muinaisruotsin murteet.

Alkuperäisten muotojen löytämistä vaikeuttaa se, että sarjana esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon. Nimisarja on joka tapauksessa ollut valmiina siinä vaiheessa, kun kaikille suomalaisille yhteinen kirjakieli syntyi 1500-luvulla.

Kaisa Häkkinen on akateemikko ja suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2021

Kvasibeatnik
Seuraa 
Viestejä1117

Maanantai, tiistai, hentai!

Kerberos I: "Lisäksi kaikkien psykedeelien ongelma on koukuttuminen: näistä ei sitten pääsekään kovin helposti eroon, ja kun aivot tottuvat tiettyyn pitoisuuteen (peruslääkkeiseen nähden paljon nopeammassa tahdissa), niin peittääkseen vakavan masennusket oireet annostusta tarvitsee jatkuvasti nostaa. Ja tämähän on sitten loputon suo."

Sisältö jatkuu mainoksen alla