Ruokahyönteisten hyvinvoinnista tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Kuva: MVphotos
Ruokahyönteisten hyvinvoinnista tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Kuva: MVphotos

Pikkuisiin aivoihin mahtuu myös häkellyttävän tutun oloisia tuntemuksia.

Äly mahtuu pieneen tilaan, osoittavat tutkimukset. Monenlaiset hyönteiset oppivat esimerkiksi välttämään paikkoja, joista ne saavat sähköiskun. Niillä on myös pitkäkestoinen muisti. Koulutetut tupakkakiitäjän toukat muistavat oppimansa vielä aikuisina perhosina.

Muurahaiset pystyvät laskemaan askeleensa maastossa ja rakentamaan päähänsä karttoja. Mehiläiset ja kimalaiset, hyönteismaailman älyköt, oppivat erottamaan värejä, muotoja ja liikkeitä, suunnistamaan labyrinteissä ja päättelemään parhaita vaihtoehtoja. Kimalainen oppii jopa pelaamaan palloa ja vetämään narusta.

Nyt tutkijat etsivät, missä oikein kulkevat hyönteisten kykyjen rajat. Vielä ei ole löytynyt yhtään toimintoa, joka ehdottomasti edellyttäisi suuria aivoja, kirjoittivat brittitutkijat vuonna 2017 julkaistussa katsausartikkelissa.

Tuttuja tuntemuksia

Onko hyönteisillä myös tunteet? Tuntevatko ne kipua? Millaisissa oloissa ne voivat hyvin?

Tiedetään, että hyönteisillä on kipureseptoreja, jotka hälyttävät kudosvaurioista, mutta toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, tuntevatko ne kipua vai reagoivatko ne hälytykseen automaattisesti, kuin sormen kuumalta hellalta vetävä ihminen.

Todisteet hyönteisten masennuksesta ovat tukevammat kuin kivusta. Tutkimukset vihjaavat, että selkärangaton voi olla ahdistunut, pessimisti tai optimisti. Hyönteisillä, kuten niille läheistä sukua olevilla ravuillakin, on aivoissaan muun muassa serotoniinia ja dopamiinia, samoja välittäjäaineita, jotka säätelevät mielialaa ihmisissä. Sekin tiedetään, että krooninen stressi kuormittaa hyönteisiä samalla tavoin kuin meitä.

Maaliskuun alussa 2018 voimaan astunut Sveitsin uusi eläinsuojelulaki kieltää turhan kärsimyksen välttämiseksi rapujen keittämisen elävältä. Esimerkiksi ravintoloiden on käytettävä laitetta, joka ensin tainnuttaa ravun sähkövirralla ja tappaa sen sitten sekunneissa. Vastaavaa lakia on noudatettu  Uudessa-Seelannissa sekä Reggio Emilian kaupungissa Italiassa jo pitkään.

Kenties ruokahyönteistenkin lopetukseen tulee kaupan laitteita, jotka tekevät niiden lopusta mahdollisimman tuskattoman – varmuuden vuoksi.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 4/2018 on pitkä artikkeli, jossa biologi, tiedetoimittaja Maija Karala ruotii tutkimuksiin nojaten, onko hyönteisillä tietoisuus ja tunteita – vai ovatko ne vain hienostuneita biologisia automaatteja.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

 

Käyttäjä6922
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt5.4.2018

Hyönteiset ovat luultua älykkäämpiä

Tokkura kirjoitti: Selkärangattomilla EI OLE AIVOJA eikä muutakaan keskushermostoa. Niiden koko hermosto on selkärankaisten perifeerisen hermoston mukaista. Mikä helvetti on, että tämään ei sadaassakaan vuodessa mahdu joidenkuiden kaaliin... https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/fridtjof-nansen-lannen-pavlov https://www.tiede.fi/keskustelu/48198/ketju/hesarin_viikon_neuropieru_banaanikarpasetkin_nakevat_unia Rauhoitu, kaikki on ihan hyvin. http://cronodon.com/BioTech/...
Lue kommentti