On taas se aika vuodesta, kun joulukinkut sulavat ähinällä kuntosaleilla ja naistenlehdet yrittävät tehdä kilojen karistuksesta kivaa.
Jos haluat tietää, miksi vararengas roikkuu sitkeästi mukana, tässä karvas totuus.

Asiantuntijana sisätautiopin dosentti, professori Pertti Mustajoki


Jos haluat tietää, miksi vararengas roikkuu sitkeästi mukana, tässä karvas totuus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2009

1 Lihavuusbuumi johtuu geeneistämme

Siinä mielessä kyllä, että meillä on samat perintötekijät ja ruoan himo kuin esivanhemmillamme. Nykyisin emme vain käytä energiaa, jonka tankkaamme. Tärkein syy siihen, miksi suurin osa aikuisista suomalaisista on ylipainoisia, on elinolojemme muuttuminen lihomista edistäviksi.

Suomalaismiesten päivittäinen energiantarve on sadassa vuodessa pienentynyt keskimäärin lähes 1 800 ja naisten 1 100 kilokaloria eli noin neljän-viiden tunnin kävelylenkin verran. Tästä saamme kiittää tekniikkaa, joka korvaa lihastyön, ja viihdettä, joka veltostuttaa meidät sohvalle.

Lisäksi ravintomme on jalostunut entistä energiapitoisemmaksi. Siinä missä ennen herkuteltiin vain juhlina, nykyisin myös arki pursuaa houkutuksia oraaliseen masturbaatioon.


2 Perimä antaa toisille tehokkaammat aseet läskisotaan

Jep. Geeniprofiili on osasyy siihen, miksi yhden on lähes ylivoimaisen vaikeaa kamppailla liikakaloreita vastaan, kun toiselta luonnistuu helposti elämäntapa, joka kuluttaa kaiken syödyn. Syytä löytyy myös opitusta: varsinkin lapsuudessa sisäistetyt ruokailu- ja liikkumistottumukset vaikuttavat usein läpi elämän.

Identtisten ja ei-identtisten kaksosparien painoeroja vertailemalla on päädytty siihen, että perimä selittää noin 25-40 prosenttia lihomisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yli neljännes meistä olisi tuomittu paisumaan, sillä painonhallinnan yhtälö pätee perimästä huolimatta.

Lihomistaipumukseen vaikuttavia geenejä tiedetään jo lähes 200. Ruokahaluamme ja aineenvaihduntaamme kontrolloi siis monimutkainen säätelijöiden vyyhti. Juuri siksi tehokkaan ja turvallisen laihdutuslääkkeen keksiminen on niin vaikeaa (Lue lisää sivulta 7).


3 Osa meistä lihoaa luonnostaan, toiset taas ovat "läpipaskoja"

Pöh! Niin sanottuja läpipaskoja ovat onneksi vain hyvin harvat meistä, sillä silloin kyseessä on vakava ravinnon imeytymishäiriö. Terveellä ihmisellä ohutsuoli ottaa hyvin tehokkaasti talteen kaiken käyttökelpoisen, joten suolesta ei löydy selitystä sille, miksi toiset lihovat ja toiset eivät.

Ei ole olemassa myöskään mitään mustaa aukkoa, jonne kalorit voisivat kadota. Jo energian häviämättömyyden laki sanoo, että saatu energia pitää joko käyttää tai varastoida.


4 Lihavilla on aina nälkä

Höpö höpö. Ruokahalun takana on usein pikemmin mielihalu kuin nälkä. Jos söisimme vain nälkäämme, harva meistä lihoisi. Vai kuinka pontevasti joutuisit vartioimaan painoasi, jos tarjolla olisi pelkkää kaurapuuroa päivästä toiseen?


5 Laiska aineenvaihdunta lihottaa

Pötyä. Se taas on harmillisen totta, että isolla ja aktiivisella on varaa herkutella vapaammin kuin pienellä ja laiskalla.

Elintoimintojen ylläpitoon tarvittava lepoenergian kulutus vaihtelee aikuisilla alle tuhannesta yli kahteentuhanteen kilokaloriin päivässä lähinnä koon ja kehon koostumuksen mukaan: lihakset kuluttavat levossakin enemmän kuin läski. Samaa sukupuolta olevilla, samanpainoisilla ja -pituisilla ero on enintään muutaman sadan kilokalorin luokkaa.

Ikääntyessä kokonaiskulutus pienenee jo lihasmassan hupenemisen vuoksi mutta erityisesti siksi, että muutumme verkkaisemmiksi ja liikkumiseen käytetty energia vähenee.


6 Paino pysyy kurissa, kunhan kuuntelee kroppaansa

No ei! Pikemminkin voi sanoa, että ilman tietoista kontrollia näissä pidoissa paisuu lähes väistämättä.

Ruokahalun säätely ei ole sopeutunut nykyiseen yltäkylläisyyteen, koska se on kehittynyt aivan erilaisissa oloissa. Esi-isämme, jotka selvisivät niukkojen aikojen yli, pystyivät syömään yli tarpeen silloin, kun ruokaa oli saatavilla, ja varastoimaan ylimäärän rasvana. Siksi yhä edelleen himoitsemme ruokaa kuin se loppuisi hetkenä minä hyvänsä.

Lisäksi kylläisyys syntyy ruoan määrästä, ei energiapitoisuudesta. Jos lounasravintolan pitäjä vaihtuu ja ruoka muuttuu rasvaisemmaksi, emme osaa automaattisesti pienentää annoskokoa. Rasva ei myöskään pidä nälkää poissa yhtä tehokkaasti kuin hiilihydraatit ja erityisesti proteiinit.

Energiansaannin suhteuttaminen omaan kulutukseen vaatii siis niin itsekuria kuin tietoakin. Ruokapäiväkirja on tutkitusti tehokas apuväline, mutta aina sekään ei auta, sillä ihminen on mestari huijaamaan itseään.


7 Toisilla vararavinto muuttuu lihaksiksi, toisilla läskiksi

Periaate on se, että tavallista suurempi osa ruoasta muuttuu lihaksiksi vain, jos niitä treenataan. Energia varastoituu pääosin rasvana, mutta se toki vaihtelee, mihin rasva kertyy.


8 Energia muuttuu läskiksi tehokkaammin kuin läski sulaa

Pöh! Massa ja energia muuttuvat toisikseen ihan yhtä helposti. Ruokahalun säätely taas on siinä mielessä toispuoleinen, että kroppamme ei juuri huomaa liikakilojen kertymistä. Kaloriylimäärästä kertovat viestit ovat niin heikkoja, että ruokahalu peittoaa ne mennen tullen. Aliravitsemuksessa taas hormonit ja välittäjäaineet tulevat herkästi apuun ja nälkä lähes pakottaa syömään.


9 Kaikki eivät laihdu, vaikka söisivät vähemmän kuin kuluttavat

Kyllä laihtuvat! Jos ihminen kuluttaa 2 000 kilokaloria päivässä, mutta saa ravinnosta vain 1 800, paino putoaa väkisinkin, sillä loput 200 täytyy ottaa varastosta.

Hyvin tiukassa dieetissä elimistön lepoenergian kulutus voi hieman pienentyä, mutta tätä "säästöliekkiä" enemmän lepoenergiaa pienentää itse painon lasku. Siksi jokaisen kuuden kilon laihtumisen jälkeen syömisestä pitää tinkiä uudet 200 kaloria, jotta laihtuminen jatkuisi. Tämä selittää myös sen, miksi kaventuneissa mitoissa on vaikea pysyä. Energiantarve on entistä pienempi, mutta vanhat syömistottumukset ovat tiukassa.


10 Jälkiruoka menee "eri mahaan" kuin pääruoka

Jep. On tutkittu, että monen herkun valikoimasta syödään paljon enemmän kuin jos tarjolla on vain yhtä laatua. Kylläisyys syntyy tietylle maulle, joten makea jälkiruoka putoaa helposti senkin jälkeen, kun pihvi ei enää houkuta. Tämä oli esi-isillemme luultavasti tärkeää, koska se pani syömään monipuolisesti.


11 Urheilu on paras lääke lihavuuteen

Ei oikeastaan. Lihastyö voi kyllä kasvattaa päivittäisen kalorien polton moninkertaiseksi lepoenergian kulutukseen verrattuna. Tunnin liikunta muutaman kerran viikossa merkitsee kuitenkin kokonaisuuden kannalta yllättävän vähän.

Ratkaisevampaa on koko valveillaoloajan perusaktiivisuus. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että ylipainoiset koehenkilöt istuivat päivässä kaksi tuntia enemmän kuin normaalipainoiset. Tämän ajan käyttäminen jaloitteluun lisää energiankulutusta noin 350 kilokaloria.

Luonne-erot puolestaan näkyvät niin sanotussa piiloliikunnassa, jota ihminen ei itse edes huomaa. Esimerkiksi se, liikehtiikö levottomasti vai jököttääkö paikallaan kuin viilipytty, voi vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen useiden satojen kilokalorien verran.


12 Mitoissa pysyminen on ennen kaikkea motivaatiokysymys

Jep. Painonhallinta ei yleensä ole kivaa. Valtaosa meistä haluaisi syödä enemmän kuin kuluttaa. Ratkaisevaa onkin, kumpaa haluamme enemmän, syödä mielihalujen mukaan vai pysyä hoikkana.

Erot aivojen mielihyväjärjestelmässä vaikuttavat siihen, kuinka helppo himojaan on hillitä. Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat onnistuivat ennakoimaan koehenkilöiden kilojen kertymistä aivojen dopamiinisignaalin avulla. Ne, joiden aivot reagoivat vaisuimmin suklaapirtelön juomiseen, lihoivat eniten seuraavan vuoden aikana. Ilmeisesti he kaipaavat muita enemmän herkkuja mielihalunsa tyydyttämiseen.

Motivaatio vaihtelee myös elämäntilanteen mukaan: joskus herkuttelu voi olla lähes ainoa mielihyvän lähde, kun toisinaan tuskin malttaa syödä. Esimerkiksi ihastuminen saattaa sekä suunnata huomion pois ruoasta että tuoda aivan uutta puhtia painonhallintaan. Tyypillisiä repsahduksen paikkoja taas ovat esimerkiksi raskaudet ja tupakoinnin lopettaminen.


Tutkittuja vinkkejä painonhallintaan:
Pertti Mustajoki: Ylipaino - Tietoa lihavuudesta ja painonhallinnasta (Duodecim 2007).


Painonhallinnan yhtälö on simppeli:


jos poltat enemmän kaloreita kuin saat, laihdut, jos taas syöt enemmän kuin kulutat, varastoit ylimäärän ja lihot.

7 000 ylimääräistä kilokaloria lisää painoasi kilon.

Voit laskea oman kokonaisenergiantarpeesi Sydänliiton sivuilla:
www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/energia/

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018