Jos Tunguskan yllä räjähtänyt taivaankappale olisi syöksynyt tänne hieman erilaista rataa, pääkaupunkimme olisi lentänyt taivaan tuuliin.



tänne hieman erilaista rataa, pääkaupunkimme olisi lentänyt taivaan tuuliin.




Yhtäkkiä taivas repesi ja ilma paloi. Valon häivyttyä räjähti. Vielä kahdensadan kilometrin päässä Kežman kylässä kaatui ihmisiä ja hevosia. Ikkunat rikkoutuivat. Maa tärisi, ja ilmassa kumisi tykinlaukauksia muistuttavia ääniä.


Aluksi epäiltiin tulivuorta

Nyt tiedämme, että Tunguskan yllä räjähti noin 50-metrinen taivaankappale, mutta tuoreeltaan ilmiötä luultiin tulivuorenpurkaukseksi.

"Berlinissä, Kööpenhaminassa, Königsberg’ssä ja koko Itämeren rannikolla huomattiin viime yönä pohjoisella taivaalla omituinen keltasenpunainen valaistus, joka muistutti Krakatoan tulivuoren v. 1883 tapahtuneen purkauksen aikana huomattua ilmiötä", kirjoitti Helsingin Sanomat 4. heinäkuuta.

Räjähdyksen aiheuttama valoisuus levisi laajalle Länsi-Eurooppaan, ja yöttömiä öitä jatkui pari viikkoa. Britteinsaarilla näki lukea sisällä ilman valoja. Heidelbergin tähtitornissa valokuvat ylivalottuivat. Tukholmassa kuvattiin ilman lisävalaistusta öisiä maisemia.




Löytyikö kraatteri vai ei?


Viime vuonna Bolognan yliopiston geologi Luca Gasperini työtovereineen päätteli, että kahdeksan kilometrin päässä räjähdyskeskuksesta sijaitseva Tšekojärvi olisi törmäyskraatteri. Järven läpimitta on 500 metriä ja syvyys 50 metriä.

Kerron Helsingin yliopiston geologian museon johtajalle professori Martti Lehtiselle, että italialaiset tutkijat ovat lähdössä tekemään lisätutkimuksia Tšekolle. - On syytäkin! Rohkenen olla sitä mieltä, että italialaisilla on vilkas mielikuvitus mutta vähän faktoja, Lehtinen toteaa.

Millaisia todisteita Gasperini ja kumppanit  tarvitsisivat vakuuttaakseen tiedeyhteisön?

- Näin nuoren kraatterin, geologisesti katsoen lähes vastasyntyneen, pitäisi sisältää meteoriitin kappaleita tai ainakin sirusia tai hitusia. Siinä voisi olla impaktilaavaakin. Myös selvä reunavalli tarvittaisiin, ja sen kivistä pitäisi löytyä iskeytymismuutoksia. Kemiallisiakin merkkejä pitäisi näkyä.

- Kraatterin muotokin on mielestäni liian pitkänomainen. Kaiken kaikkiaan sekin tuntuu aika kummalliselta, että osa meteoriitista olisi tuhoutunut ilmassa ja osa tullut alas kiinteänä kappaleena, Lehtinen lisää.


Ground zero yllätti

Lähellä räjähdyspaikkaa sanomalehdet kertoivat asiasta yksityiskohtiakin. Venäläinen meteoriittitutkija Leonid Kulik luki oudosta ilmiöstä ja innostui järjestämään retkikunnan. Se saapui Tunguskajoelle 1921.

Kulik keräsi silminnäkijöiden kertomuksia. Lähimmät paimentolaiset olivat olleet teltassa 20 kilometrin päässä tapahtumapaikasta. He lensivät ilmaan suojansa mukana, mutta selvisivät säikähdyksellä.

Toiseksi lähinnä ground zeroa olivat 60 kilometrin päässä sijaitsevan Vanovaran kauppa-aseman asukkaat. Heidän kertomustensa perusteella Kulik päätteli, että Tunguskaan oli iskeytynyt taivaankappale. Tutkijat koettivat päästä törmäysalueelle, mutta vaikeakulkuinen maasto esti aikeet.

Kulik palasi retkikuntineen 1927. Vihdoin - lähes 20 vuotta itse tapahtuman jälkeen - tutkijat näkivät Tunguskan räjähdyspaikan.

Heitä odotti yllätys: tuho oli yhä näkyvissä, ja se oli valtava, mutta kraatteria ei ollut missään. Sitä ei löytynyt myöhemminkään, vaikka sitä etsittiin kiihkeästi vuosikymmeniä.


Sitten keksittiin musta aukko

Kraatterin lisäksi tutkijoilta puuttui avaruuden aine. Kun hippuakaan ei löytynyt 40 vuoteen, niin ufo-intoilijat kuin tutkijat inspiroituivat eksoottisiin selityksiin.

Vuonna 1973 - samaan aikaan, kun suurin osa tutkijoista jo kytki Tunguskan tapahtumat kosmiseen iskuun - Texasin yliopiston fyysikot Albert Jackson ja Michael Ryan tarjosivat arvovaltaisessa Nature-lehdessä räjähdyksen selitykseksi pientä mustaa aukkoa. Se olisi lävistänyt maapallon ja sisään tunkeutuessaan aiheuttanut räjähdyksen. Sen jälkeen se olisi matkannut planeettamme läpi lähes suoraa linjaa ja pulpahtanut esiin merestä noin 1 600 kilometriä Nova Scotiasta itään.

Laivojen lokikirjoista ei kuitenkaan löytynyt merkintää geysiristä, jonka takaisin avaruuteen syöksyvä aukko olisi nostattanut. Seuraavana vuonna teoria todettiin mahdottomaksi tästä ja monesta muusta syystä, jotka niin ikään julkaistiin Naturessa.


Paineaalto saatiin mittareihin

Eksotiikka on taakse jäänyttä hupia. Nyt keskitytään pähkäilemään Siperiassa tuhoutuneen taivaankappaleen kokoa ja laatua: komeetta vai asteroidi.




Pienehköt vakavin uhka


Alle kymmenmetriset ulkoavaruuden kappaleet eivät ilmakehään törmätessään juuri aiheuta vahinkoja. Suuret, yli kolmen kilometrin kappaleet voivat tuhota ihmiskunnan, mutta niiden osuminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Lisäksi ne voidaan havaita vuosia etukäteen, joten niiden reittiä ehditään muuttaa ennen h-hetkeä. Vakavin uhka syntyy pienehköistä, 30-300 metrin kokoisista lähiavaruuden kiitäjistä, jotka huomataan vasta viime tipassa.

Tänne törmäävän taivaankappaleen tuhovoiman ratkaisee koon lisäksi kolme tekijää: tulokulma, nopeus ja koostumus. 100-metrinen komeetta voi räjähtää korkealla ilmakehässä aiheuttamatta tuhoa maan päällä, kun taas 40-metrinen rautanikkeliasteroidi saattaa syöksyä tänne täysin ehjänä.







Kuin sata Hiroshiman pommia

Paineaallon voimakkuudesta ja kaatuneen metsän pinta-alasta voidaan päätellä räjähdyksessä purkautunut energia. Tästä puolestaan saadaan karkea käsitys taivaankappaleen koosta.

Vielä hiljattain tutkijat arvioivat, että asteroidin halkaisija oli 50-100 metriä ja että räjähdyksessä vapautui energiaa yhtä paljon kuin olisi ollut tuhannessa Hiroshimaan 1945 pudotetussa atomipommissa.

Nyt Helsingin yliopiston asteroiditutkija Karri Muinonen kertoo, että uudet simulaatiot, joissa on ensimmäistä kertaa otettu huomioon myös törmääjän liike, ovat tarkentaneet arvioi¬ta. Asteroidin halkaisijaksi oletetaan 50 metriä ja painoksi 200 000 tonnia.

Myös räjähdyksen voimasta on upouusi arvio. - Se vastasi hieman yli sataa Hiroshiman pommia. Pienempikin pamaus riitti kaatamaan suuren alan metsää, sillä räjähdyskorkeus on alentunut kymmenestä kilometristä viiteen. Lisäksi Tunguskan metsä on osoittautunut huonokuntoiseksi, Muinonen selittää.
























Törmääjä
Halkaisija  


Todennäköisyys Osumia / ajanjakso




















Lähde: Peter Bobrowsky & Hans Rickman (toim.), Comet/asteroid impacts and human society. Springer 2007.

Olisi tuhonnut koko Helsingin

Oli onni onnettomuudessa, että asteroidi hajosi harvaan asutulla seudulla. Räjähdyksessä ei kuollut ihmisiä, ja vain yksi henkilö menehtyi myöhemmin onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Sen sijaan lukuisia eläimiä paloi kuumuuden sytyttämissä metsäpaloissa.

- Jos maapallon pyörimisvaihe olisi poikennut viisi tuntia tai jos asteroidi olisi lentänyt hieman erilaista rataa, se olisi räjähtänyt Suomen taivaalla, samalla leveyspiirillä sijaitsevan Helsingin yllä, Karri Muinonen laskee.

Jos asteroidi olisi pamahtanut keskustan päällä, se olisi hävittänyt kaupungin, ja tamperelaiset ja turkulaiset olisivat saaneet naulata lautoja ikkunoihinsa. - Kyllä, asteroidi olisi tuhonnut Helsingin kokoisen alueen, Muinonen vahvistaa.

Vähältä siis piti. Voimmeko tulevaisuudessakin luottaa hyvään tuuriin? - Uudet simulaatiot kertovat, että Tunguskan kaltaisia räjähdyksiä sattuu aiem¬min arvioitua useammin, ehkä jopa kerran muutamassa sadassa vuodessa. Tämä kasvattaa pienten asteroidien uhkaa, Muinonen vastaa.



Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Lisää Helsinki-skenaariosta:
Heikki Oja, Tulipalloja taivaalla. Ursa 1972.
Kirjasta löytyy hyvä kuvaus siitä, mitä olisi tapahtunut, jos Tunguskan asteroidi todella olisi räjähtänyt Helsingin yllä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018