Näin ennustaa lajinsa ensimmäinen. Hänen visiossaan meistä tavallisista ihmisistä on tuolloin tullut ihmiskunnan alalaji.


tavallisista ihmisistä on tuolloin tullut ihmiskunnan alalaji.




Miltä tuntuu aistia ultraäänellä? Kevin Warwick tietää. Entä kytkeä omat aivonsa toisen ihmisen aivoihin? Warwick on kokeillut sitäkin.

Kevin Warwick on Britannian Readingin yliopiston kybernetiikan professori ja omien ideoidensa koekaniini.

Hänestä tuli maailman ensimmäinen kyborgi viime vuosituhannen lopussa, kun hän antoi ensimmäisenä ihmisenä maailmassa asentaa ihonsa alle rfid-tunnisteen. Se muun muassa avasi hänelle automaattisesti laboratorion oven, joka avautuessaan tervehti: "Päivää, professori Warwick."

- Nykyisin se sanoo: "Terve, Kevin". Olemme tutustuneet paremmin.


Kutitus paljasti esteet

Warwickille tunnistesiru oli vasta alkua. Kyborgiprofessori on sittemmin esimerkiksi kokeillut lepakon aistimaailmaa kantamalla laitetta, joka lähettää ultraääntä, ottaa vastaan ympäristön palauttamat kaikusignaalit ja toimittaa ne aivoihin elektrodin välityksellä.

- Ensin piti opetella tunnistamaan impulssi. Se kesti kuutisen viikkoa ja oli aika tylsää, Warwick kertoo.

Vähitellen aivot alkoivat tulkita saamaansa viestiä eli etsiä selitystä sille, mitä impulssit tarkoittavat.

-Aika hyvin aivot tottuivat signaalista lukemaan, miten kaukana esineet ovat.

Tällaisen yliaistin tuottamia tuntemuksia on Warwickin mukaan mahdotonta tarkasti kuvailla. Aivoihin tulevan kutituksen perusteella hän vain oppi tajuamaan, missä oli esteitä.

Samalla tavalla ihminen voisi lisätä aisteihinsa vaikkapa infrapunanäön, joka toimii pimeässä.

Vau! vaimon hermoista

Warwick on myös kytkenyt itsensä yhteen vaimonsa kanssa. Kun vaimo liikutti kättään, professori sai viestin aivoihinsa.

- Se oli vau-kokemus!

Vaimolla taas on ollut kaulakoru, joka on kytketty professorin hermostoon. Kun koru hohtaa sinisenä, vaimo tietää, että mies on tyynenä töissään. Kun koru alkaa hehkua punaisena, mies on kiihdyksissä. Missä ja mitä tekemässä, koru ei kerro.

Vaimon lisäksi Warwick on yhdistänyt itsensä robotin kanssa. Hän pystyi internetin välityksellä tuntemaan, kuinka robotti Atlantin toisella puolella liikutti kättään.

- Jälkeenpäin tuttu lääkäri on sanonut, että olen hullu, kun teen tällaista, Warwick tunnustaa. Hän tietää, etteivät kokeet ole aivan vaarattomia. Kun aivoihin tulee ylimääräisiä signaaleja, aivot reagoivat ja sopeutuvat niihin, eikä seurauksia voi varmasti tietää.


Käyttö on jo alkanut

Kybernetiikan uusia keksintöjä koskevat samat eettiset kysymykset kuin muitakin ihmisen parantelun edistysaskeleita, esimerkiksi geenitekniikkaa ja kantasolusiirtoja. Mihin sormeilun rajat laitetaan? Milloin riskit ovat suuremmat kuin hyödyt? Saako rahalla ostaa itselleen paremmat geenit tai kyborgin aistit?

Nykyisin noin 3 000-4 000 ihmisellä on jo samankaltainen mikrosiru kuin Warwickilla. Niitä on asennettu Yhdysvalloissa esimerkiksi diabeetikoille seuraamaan insuliinitasoa.

Sähköisillä implanteilla voi myös lääkitä. Muutamat Parkinsonin tautia sairastavat potilaat saavat jo  aivoihinsa sähköistä stimulaatiota, joka tukee heidän aivotoimintaansa. Sen avulla he pystyvät taas käyttämään käsiään, pitämään ruumiinsa ryhdissä ja kävelemään, vaikka olisivat sairauden takia kertaalleen menettäneet nämä kyvyt.

Aistimme, hermostomme ja aivomme ovat sähkökemiallinen järjestelmä. Olemme tottuneet siihen, että lääketiede näpelöi meitä ennen kaikkea kemiallisesti, siis lääkkeillä. Sähköinen näpelöinti toimii siinä missä kemiallinenkin, Warwick sanoo. Päänsärky paranisi sähköllä siinä kuin lääkkeilläkin.


Meille enää pieni askel

Sama tekniikka, joka paikkaa sairaiden ja vammautuneiden menettämiä kykyjä, voi tehdä meistä superihmisiä. Kohta me olemme sellaisia. Kuuden miljoonan dollarin miehiä. Terminaattoreita.

- Kolmen-neljänkymmenen vuoden päästä kyborgit hallitsevat ja ihmiset ovat vain alalaji, professori Warwick ennusti, kun hän viime keväänä kävi Helsingissä luennoimassa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Radical Futures Forumissa.

Moni kulkee jo nyt päivät pitkät kännykän nappi korvassa. Siitä ei ole kummoinen askel ihon alle asennettavaan implanttiin, joka tekee kännykästä kiinteän osan ihmistä.

- Miksi tyytyä siihen, Warwick kysyy. - Eikö puhuminen ole vajavainen tapa vaihtaa ajatuksia, jos kykenemme kytkemään aivomme yhteen ja voimme saada toisen tajunnan suoraan omaan päähämme?

Tai jospa verkottaisimme aivomme tietokoneen kanssa ja saisimme massoittain lisää muistia ja laskuvoimaa? Entä jos hankkisimme uusia aisteja?

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.